Finanssiala ry:n toukokuussa julkaiseman raportin mukaan Suomen finanssisektorin vakavaraisuus säilyi vahvana toimintaympäristön epävarmuudesta huolimatta vuonna 2025. Luottokannan kasvu perustui pääosin yrityslainoihin kotitalouksien lainankysynnän pysyessä vaimeana.
Lue lisää:
Finanssivuosi 2025 -raportti | Finanssiala ry
Millainen oli finanssialan vuosi 2025? | Finanssiala ry
Valtiovarainministeriön kevään 2026 taloudellisen katsauksen mukaan BKT kasva vain 0,6 % vuonna 2026 ja ennuste vuosille 2027-2028 on 1,7 %. Öljyn kallistuminen heikentää ulkoista kysyntää ja kotitalouksien ostovoimaa hidastaen vientiä ja yksityistä kulutusta. Lisäksi korkea työttömyys jarruttaa kotimaisen kysynnän elpymistä. Puolustuksen ja energiasiirtymän hankkeet tukevat investointeja, mutta asuntorakentaminen pysyy heikkona. Julkisyhteisöjen alijäämän ennustetaan olevan 4,6 % suhteessa BKT:hen vuosina 2026-2029. Velkasuhteen arvioidaan nousevan tänä vuonna noin 91 %:iin ja vuonna 2030 yltävän 99 %:iin suhteessa BKT:hen.
Lue lisää:
Taloudellinen katsaus : Kevät 2026
Elinkeinoelämän keskusliiton luottamusindikaattorissa elinkeinoelämän luottamus koheni hieman toukokuussa. Merkittävää paranemista tapahtui vain palveluyritysten luottamusindikaattorissa, joka nousi lukemaan +4 huhtikuun lukemasta 0. Tulos on silti pitkän keskivälin arvoa (+11) matalampi. Muiden päätoimialojen talousluottamus pysyi likimain edelliskuun lukemissa.
Lue lisää:
Elinkeinoelämän luottamus koheni hieman palveluiden vetämänä – Elinkeinoelämän keskusliitto
Kiinteistötiedon kevään markkinakatsauksessa kiinteistökauppavolyymi oli noussut lähes 2,3 miljardiin euroon tammi-maaliskuussa. Korkeampi kvartaalivolyymi on viimeksi tilastoitu vuonna 2020. Etenkin suuret asunto- ja tuotannollisten kiinteistöjen salkkukaupat nostivat volyymia. Asuntokiinteistöjen osuus kiinteistökaupoista nousi 57 %:iin. Ulkomaisten sijoittajien osuus jäi hieman alle 40 %:iin. Hotellikiinteistöissä nähtiin vuosien tauon jälkeen useampia yksittäisten kohteiden kauppoja, kun taas isommat toimistokiinteistökaupat loistivat poissaolollaan. Pääkaupunkiseudulla vuokrat laskivat Helsingissä ja Vantaalla, mutta nousivat Espoossa lähes prosentin.
Lue lisää:
Suomen Pankki julkaisi vuosittaisen arvionsa Suomen rahoitusjärjestelmän vakaudesta ja siihen kohdistuvista riskeistä. Suomen pankki- ja muu rahoitusjärjestelmä on pysynyt vakaana ja talouskasvu on kroonisen hidasta. Suuri ja nopeasti kasvava velkataakka heikentää valtion kykyä tarvittaessa reagoida elvyttävällä finanssipolitiikalla talouden ja rahoitusjärjestelmän kriiseihin. Mikäli valtion luottokelpoisuus heikkenee, myös pankkien ja yritysten rahoituksen hinta kansainvälisiltä markkinoilta voi nousta.
Lue lisää:
Geopoliittinen epävakaus suurta – rahoitusvakauden turvaverkkoja ei tule purkaa | Suomen Pankki
Taloustutkimus kysyi Suomen Yrittäjien toimeksiannosta yrittäjiltä mielipiteitä yrityksen kotikunnan toiminnasta joka toinen vuosi julkaistavaan Yrittäjien kuntabarometriin, jossa kartoitetaan kuntien ja yrittäjien yhteistyötä sekä elinkeinopolitiikan tilaa valtakunnallisesti, alueellisesti ja kuntakohtaisesti. Kysely tehtiin 11.2.–16.3.2026 ja vastaajia kertyi 11 985 eri puolilta Suomea.
21 suuresta kunnasta parhaan tuloksen sai Hämeenlinna keskiarvolla 3.40. Sijalla 16 Espoon keskiarvo oli 2.79 ja sijalla 20 Helsingin keskiarvo oli 2.52. Keskikokoisista kunnista kärkeen pääsi Kauhava ja pienistä kunnista Utajärvi. Toimialoittain tarkasteltuna Hämeenlinna säilytti ensimmäisen sijansa suurista kunnista rakentamisessa ja kaupassa. Teollisuudessa kärkeen nousi Jyväskylä, kun taas palveluissa ja alkutuotannossa ensimmäisen sijan vei Kotka. Espoo ja Helsinki saivat korkeimmat sijoittumisensa rakentamisessa.
Lue lisää:
Yrittäjien kuntabarometri 2026 | Suomen Yrittäjät ry
Kuntabarometri | Suomen Yrittäjät ry