Tilastokeskus: Rakentamisen liikevaihto kasvoi vuoden 2026 toukokuussa 9,9 % vuodentakaisesta
Tilastokeskuksen mukaan rakennusyritysten työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi vuoden 2026 toukokuussa 9,9 % vuodentakaiseen verrattuna. Myynnin määrä, josta hintojen muutosten vaikutus on poistettu, kasvoi 9,3 %.
Talonrakentamisen työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi vuoden 2026 toukokuussa 7,2 % ja myynnin määrä 7,2 % vuodentakaiseen verrattuna. Maa- ja vesirakentamisen työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi 13,4 % ja myynnin määrä kasvoi 8,8 % vuodentakaisesta. Erikoistuneen rakennustoiminnan liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myynnin määrä 10,6 % vuodentakaisesta.
Tilastokeskus: Myönnettyjen rakentamislupien kuutiomäärä kasvoi 9 % vuoden takaisesta toukokuussa 2026
Tilastokeskuksen mukaan uudisrakentamiseen rakentamisluvan saaneiden rakentamistoimenpiteiden kuutiomäärän vuosisumma kasvoi 9 % vuoden takaisesta toukokuussa 2026. Rakentamislupia myönnettiin 33 miljoonalle kuutiometrille kesäkuun 2025 ja toukokuun 2026 välisenä aikana. Rakennushankkeita valmistui ajanjaksolla 28 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli yhtä paljon kuin vuotta aiemmin. Aloitettujen rakennushankkeiden kuutiomäärän liukuva vuosisumma oli 4 %vuoden takaista pienempi.
Intrum: Yritysten maksuviiveet helpottivat – suuryrityksissä viiveitä silti joka
Intrumin mukaan maksuviiveitä oli vuoden 2026 toisella neljänneksellä 18 729 yrityksellä eli 5,56 prosentilla tutkimusaineiston yrityksistä. Osuus laski 2,50 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna ja oli käytännössä samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Käänne on merkittävä, sillä vuoden ensimmäisellä neljänneksellä maksuviiveellisten yritysten osuus nousi korkeimmalle tasolleen useaan vuoteen. Yli 100 henkilöä työllistävistä yrityksistä maksuviiveitä oli 27,1 prosentilla. Liikevaihdolla mitattuna suurimmassa, yli 50 miljoonan euron luokassa, maksuviiveitä oli 33,5 prosentilla yrityksistä.
– Suuryritysten maksuviiveet eivät vaikuta ainoastaan niiden omiin kumppaneihin, vaan ne voivat heijastua laajasti toimitusketjuihin. Monelle pk-yritykselle asiakkaiden oikea-aikaiset maksut ovat kassavirran kannalta kriittisiä, joten viivästykset voivat nopeasti kasvattaa käyttöpääoman tarvetta ja vaikeuttaa liiketoiminnan suunnittelua, sanoo Intrumin perintäpalvelujen päällikkö Reetta Lehessaari.
Intrum: Yhä useampi muistutettu lasku siirtyy perintään – kuluttajien maksukyvyssä silti vahvistumisen merkkejä
Luotonhallintayhtiö Intrumin laskunvälityksen tietojen mukaan kaikista laskuista sekä muistutetuista laskuista perintään siirtyvien osuudet ovat nousseet korkeimmalle tasolle viiteen vuoteen. Erityisesti muistutetuista laskuista perintään siirtyi aiempaa huomattavasti suurempi osuus. Samalla kuluttajaperinnän tiedoissa näkyy kaksijakoinen kehitys: perintätapausten määrät kasvoivat, mutta maksukyky vahvistui perintäonnistumilla mitattuna. Laskunvälityksen tiedot eivät erottele kuluttaja- ja yrityssaatavia, mutta ne kertovat laajemmin maksamisen paineen kasvusta.
PitchBook: Euroopassa venture capital –nostetta 2026 ensimmäisellä vuosipuoliskolla tekoälyn tukiessa oman ja vieraan pääoman sijoitustoimintaa
Euroopan venture capital –sijoitustoiminnan aktiivisuus vahvistui vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla jatkuneen tekoälyn käyttöönoton ja pääoman suurempiin rahoituskierroksiin keskittymisen vauhdittamana. Tekoäly kattaa jo kasvavan osuuden sekä kauppojen arvosta että määrästä, mikä tukee markkinoiden yleistä kestävyyttä. Samanaikaisesti sijoittajien kiinnostusta vetivät myös alat, kuten puhdas teknologia ja edistynyt valmistusteollisuus.
Velkarahoitus (venture debt) säilyi vilkkaana myöhemmän vaiheen kasvuyhtiöiden etsiessä vaihtoehtoisia rahoitusmuotoja, mikä kasvatti keskimääräisiä järjestelykokoja. Vaikka irtautumisaktiivisuus rauhoittui vuoden 2025 tasosta, yritysostot tarjosivat edelleen tärkeää likviditeettiä. Varainhankinta osoitti varhaisia elpymisen merkkejä suurempien rahastojen sulkeutuessa ja virkistyneen toiminnan ansiosta Euroopan vakiintuneissa venture-keskittymissä.
Finanssiala: Osakeralli tasaantui, mutta rahastomarkkinan näkymä pysyi myönteisenä – kesäkuussa rahastoihin virtasi lähes 2 miljardia euroa ja pääomat kasvoivat 221 miljardiin
Uusia pääomia sijoitettiin kesäkuussa kaikkiin muihin päärahastoluokkiin, paitsi osakerahastoihin. Yhdistelmärahastoihin sijoitettiin uusia varoja 223 miljoonaa euroa, pitkän koron rahastoihin 299 miljoonaa, lyhyen koron rahastoihin 246 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin yhteensä 1,3 miljardia euroa. Osakerahastoista lunastettiin varoja yhteensä 103 miljoonaa euroa.
Kesäkuun markkinakehitystä leimasi kevään hurjan osakenousun tasaantuminen ja pörssikurssien hengähdystauko. Maailman osakkeet päätyivät euroissa lähelle nollatuottoa, ja Helsingin pörssin yleisindeksi laski kesäkuussa kolme prosenttia.
EKP: Kysely rahoituksen saatavuudesta yrityksille euroalueella – Toinen vuosineljännes 2026
Indikaattori yritysten rahoituksen kokonaisehdoista viittaa yhä kiristyneen yritysten vastausten perusteella. Mittari kuvaa yritysten näkemyksiä rahoituksen hinnasta ja ehdoista, mukaan lukien muutoksista pankkien koroista ja muista pankkiasioinnin kuluista, kuten palvelumaksuista, palkkioista ja provisioista. Tällä kyselykierroksella indikaattori osoitti yritysten yleisten rahoitusehtojen kiristyneen edelleen, pitkälti johtuen pienistä ja keskisuurista yrityksistä, joissa lainanottokustannukset nousivat ja rahoituksen saatavuus oli heikkoa.
Yritykset raportoivat pankkien luotonantohalukkuuden paranneen hieman, mutta näkymät kauppaluottojen suhteen olivat varovaisemmat. Pankkilainaa hakevien yritysten osuus kasvoi hieman, mikä johtui sekä suurten että pk-yritysten aktiivisuudesta.
Yritykset raportoivat liikevaihdon kasvaneen, mutta erot olivat huomattavat pk-yritysten ja suurten yritysten välillä. Kaikkiaan 9 % yrityksistä ilmoitti liikevaihdon kasvusta oltuaan laajalti muuttumatta edellisellä vuosineljänneksellä. Yritysten tuloskehitys heikkeni edelleen.
Yritykset raportoivat yhä investointien kasvusta, ja suuremmassa määrin kuin edellisellä vuosineljänneksellä. Yritysten odotukset myyntihintojen, muiden kuin työvoiman tuotantopanoskustannusten ja palkkojen kasvusta seuraavan vuoden aikana ovat laskeneet edellisestä vuosineljänneksestä.
EKP: Euroalueen pankkien luotonantokysely – Toinen vuosineljännes 2026
Pankkien luotonantokyselyssä (BLS) vuoden 2026 toiselle vuosineljännekselle euroalueen pankit raportoivat kohtuullisesta luotokriteerien nettokiristymisestä yritysten lainoille tai luottolimiiteille. Nettomääräinen kiristyminen oli vähäisempää kuin ensimmäisellä vuosineljänneksellä (nettoprosentti 10 %) ja huomattavasti vähäisempää kuin pankkien odottama edellisellä vuosineljänneksellä (nettoprosentti 19 %.
Yhdysvaltain ja Iranin välisten neuvottelujen lopputulos aiheuttaa edelleen epävarmuutta, ja pankit tarkistavat arvioitaan neuvottelujen edetessä. Pankit seuraavat riskejä edelleen erittäin valppaasti ja pitävät luottoriskejä tarkasti silmällä etenkin haavoittuvimmilla toimialoilla. Jotkin pankit ilmoittivat kiristäneensä luottopolitiikan kriteerejään entisestään toisella vuosineljänneksellä geopoliittisten jännitteiden ja energiamarkkinoiden kehityksen vuoksi. Talousnäkymiin liittyvät riskit sekä heikentynyt riskinsietokyky olivat edelleen pääsyitä yritysluottojen kriteerien tiukentamiseen. Vuoden 2026 kolmannella vuosineljänneksellä pankit odottavat luottokriteerien kiristymisen jatkuvan, joskin aiempaa maltillisemmin (5 %).
Pankit raportoivat yritysten lainakysynnän kasvaneen hieman vuoden 2026 toisella vuosineljänneksellä (nettoprosentti 3 %), noudattaa jo 2024 puolivälistä alkaen havaittua maltillisten muutosten linjaa. Lainakysyntää tukivat vaihto-osuuden ja käyttöpääoman nousseet tarpeet, tarve suuryritysten kiinteille investoinneille sekä muut rahoitustarpeet liittyen velkojen uudelleenjärjestelemiseen. Pankit raportoivat kysynnän kasvaneen likviditeettitarpeiden täyttämiseksi, mutta pitivät yleiskuvaa edelleen sekavana ja tulevasta geopoliittisesta kehityksestä riippuvaisena.
Hylättyjen lainahakemusten osuudessa oli pankkien mukaan nettokasvua kaikissa asiakasryhmissä. Hylkäysten määrä kasvoi enemmän kulutusluotoissa (9 %) kuin yritys- ja asuntolainoissa (6 %).
Tilastokeskuksen mukaan kesäkuussa 2026 pantiin vireille 332 konkurssia, mikä on 27 konkurssia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilötyövuosien määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 1 586, mikä on 94 henkilötyövuotta enemmän kuin vuoden 2025 kesäkuussa.
Kuluttajien luottamus -tilasto kuvaa kuluttajien arvioita ja odotuksia omasta ja Suomen taloudesta sekä kuluttajien aikomuksia tehdä hankintoja, säästää ja ottaa lainaa.
Suomalaisyritysten suhdannekäänne jatkui ja voimistui alkukesän aikana, vaikka kansainvälinen talouskehitys on epävarmaa. Tämänhetkinen tilanne on silti hieman keskimääräistä heikompi. Tuotanto kasvoi alkukesällä kaikilla päätoimialoilla. Yhteenlaskettu henkilöstömäärä laski vielä aavistuksen.
Teollisuuden suhdannekuva on jatkanut paranemista. Tuotanto kasvaa laajalti ja henkilöstön määrä kääntyy kasvuun. Työvoima- ja kapasiteettipula nostivat päätään, vaikka monilla yrityksillä kysyntä on vielä heikkoa. Rakentamisen heikko suhdannevaihe näyttää vihdoin jääneen taakse, kun tuotanto kääntyi kasvuun matalalta lähtötasolta. Odotukset lähikuukausille enteilevät loivan suhdannenousun jatkuva. Palveluyritysten suhdannekehitys on ollut muita aloja loivaliikkeisempää: myynti on kuitenkin kasvanut maltillisesti ja yleinen suhdannekuva on hieman kohentunut.
Persianlahden sodan puhjettua kevättalvella 2026 sen talousvaikutusten arvioitiin riippuvan hyvin voimakkaasti kriisin kestosta. Useimmat ennustelaitokset odottivat perusennusteessaan melko nopeaa päätöstä aktiivisille sotatoimille sekä paluuta aiempaan markkinatilanteeseen fossiilisissa polttoaineissa. Näillä oletuksilla esimerkiksi IMF ja OECD arvioivat maailmantalouden kasvuksi kuluvana vuonna noin kolme prosenttia.
Suomen talous on uusien tilastolukujen mukaan kasvanut aiemmin arvioitua paremmin. Viime vuoden kasvu oli kesällä julkaistun tilaston mukaan 0,8 % (ennakkotieto 0,2 %). Myös vuoden 2024 talouskasvua on takautuvasti nostettu tilastoissa. Kuluvan vuoden alkupuolen tilastotiedot ovat samoin olleet myönteisiä, ja niiden mukaan elpyminen on jatkunut ja vahvistunut. Suomen taloutta tukee tällä hetkellä erityisesti viennin veto ja teollisuuden elpyminen, mutta uusimpien tietojen mukaan myös monet kotimarkkina-alat ovat päässeet kasvun alkuun. EK:n heinäkuussa tekemän Suhdannebarometrin mukaan suomalaisyritysten suhdannenousu jatkui ja vahvistui alkukesän aikana.
Ilmarisen suhdanneindeksi: Taloudessa on kasvun merkkejä, mutta työmarkkinat seuraavat viiveellä
Työntekijämäärä laski kesäkuussa Ilmarisen suhdanneindeksiin kuuluvissa yrityksissä 0,1 prosenttia vuodentakaisesta. Vaikka indeksi jäi niukasti miinukselle, talouden piristymisestä on merkkejä näkyvissä. Työmarkkinoilla käänne näkyy kuitenkin viiveellä.
Ilmarisen suhdanneindeksi kertoo ajantasaista tietoa Suomen talouden kehityksestä. Se kuvaa muutosta yhteensä yli 50 000 yrityksen ja noin 600 000 työntekijän joukossa. Suhdanneindeksissä seurattavat 10 toimialaa kattavat valtaosan yksityisestä sektorista. Suhdanneindeksin työntekijämäärä laski kesäkuussa -0,1 prosenttia (toukokuu -0,7 %) verrattuna vuodentakaiseen ajankohtaan.
Suhdanneindeksissä seuratuista toimialoista kasvua oli majoitus- ja ravitsemisalalla (+1,3 %), asiantuntijapalveluissa (+0,4 %), teollisuudessa (+0,4 %), kuljetuksessa (+0,3 %) ja sosiaali- ja terveysalalla (+0,3 %). Suurimmassa laskussa olivat henkilöstövuokraus (-3,2 %), rakentaminen (-1,1 %) ja viestintä ja tietotekniikka (-0,9 %).
Alueellisesti tarkasteltuna työntekijämäärät olivat kesäkuussa kasvussa Länsi-Suomessa (+1,3 %) ja Itä-Suomessa (+0,2 %). Laskussa oli Etelä-Suomi (-0,6 %). Pohjois-Suomi pysyi samana (+0,0 %).
Hypoteekkiyhdistys: Talous kasvaa tänä vuonna eniten viiteen vuoteen
Suomen talous kasvaa koviten viiteen vuoteen, mutta luottamus palautuu vasta viiveellä. Kasvu yltää ennusteessa 1,5 prosenttiin tänä vuonna ja 1,7 prosenttiin ensi vuonna, vaikka kauppasota, Persianlahden kriisi ja korkoepävarmuus jarruttavat elpymistä. Kasvun etujoukoissa ovat investoinnit ja vienti, mutta kuluttajien luottamuspula pitää nousun vielä vaimeana.
Ostovoima vahvistuu, joskin inflaation vastatuuli jakautuu epätasaisesti. Palkat nousevat yhä hintoja nopeammin, mutta energiahintojen ja korkojen uusi nousu syö osan parannuksesta. Sijoitusvarallisuus on kasvanut nopeasti, mutta asunto pysyy suomalaisten tärkeimpänä varallisuuseränä.
Työtä on vain osalle. Työssä pysyneiden ostovoima vahvistuu, mutta nuorten sisääntulo työmarkkinoille on vaikeutunut, työttömyysjaksot ovat pitkittyneet ja osa-aikatyöstä on tullut uusi normaali. Pitkäaikaistyöttömyys liikkuu 1990-luvun laman lukemissa.
Suomen asiakastieto: Pitkäkestoisessa ulosotossa olevien kuluttajien määrä kasvoi lähes 25 % vuodessa – maksuhäiriöisten määrä kasvaa, mutta aiempaa hitaammin
Suomessa oli kesäkuun lopussa 387300 henkilöä, joilla on vähintään yksi maksuhäiriömerkintä. Maaliskuun lopussa maksuhäiriöisiä henkilöitä oli 385 000. Maksuhäiriöisten kuluttajien määrä kasvoi edelleen vuoden aikana, mutta kasvu näyttää hidastuneen 23 % vuoden ensimmäiseen kolmeen kuukauteen verrattuna. Viime vuoden ensimmäisen kuuden kuukauden aikana maksuhäiriöisten määrä kasvoi 8000 henkilöllä.
Samaan aikaan uusien yksittäisten maksuhäiriömerkintöjen määrä on laskenut viime vuoden kesäkuun loppuun verrattuna noin 10 %. Ensimmäisen maksuhäiriömerkinnän sai huhti-kesäkuun aikana noin 17 600 henkilöä, mikä on noin tuhat henkeä vähemmän kuin tammi-maaliskuun aikana. Pitkäkestoiset velkaongelmat näyttävät kuitenkin samaan aikaan yleistyneen, sillä pitkäkestoisessa ulosotossa olevien kuluttajien määrä kasvoi viime vuodesta lähes 25 %.
