Talouden käänne näkyy pankkitiskillä – yritysluottojen kysyntä vahvistunut, investointihalukkuudessa myönteisiä merkkejä
Yritykset ovat kysyneet kevään ja alkukesän aikana luottoja selvästi viime vuoden vastaavaa aikaa enemmän, kertoo Finanssiala ry:n (FA) tuore Pankkibarometri. Pankinjohtajat odottavat mm. investointiluottojen kysynnässä kasvua, mikä kertoo yritysten halusta kartuttaa aineksia tulevaan kasvuun. Pankinjohtajien mukaan talouden piristyminen näkyy tällä hetkellä selkeimmin yritysrahoituksessa. Kotitalouksien lainanottohalukkuudessa odotetaan maltillisempaa kehitystä.
Teollisuuden investoinnit kääntyvät selvään kasvuun – myös palveluiden näkymät kohentuneet
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tuoreen Investointitiedustelun mukaan tehdasteollisuuden investointien odotetaan kasvavan kuluvana vuonna noin kuudella prosentilla. Investointien yhteenlaskettu arvo vuonna 2026 nousisi noin 10,7 miljardiin euroon.
Kiinteiden investointien odotetaan kasvavan tänä vuonna teollisuudessa noin yksitoista prosenttia. Parhaat investointinäkymät ovat teknologia- ja elintarviketeollisuudessa, ja myös kemianteollisuuden investoinnit kääntyvät kasvuun. Investoinnit kasvavat erityisesti suurissa yrityksissä, mutta myös pk-yritysten investoinnit nousevat maltillisesti. Energiateollisuuden investoinnit kuitenkin laskevat edelleen vuosikymmenen alkuvuosien korkealta tasolta.
Talouspulssi – Yritysten tulokset ja säästöt hupenevat osinkoihin
Netvisorin kirjanpitodataan perustuva analyysi paljastaa kolme samanaikaista trendiä suomalaisissa pk-osakeyhtiöissä: osinkosuhde kasvaa, investointiaktiivisuus laskee ja taloudellinen puskuri hupenee. Mediaaniyrityksen tulos on romahtanut 85 prosenttia neljässä vuodessa, mutta osingonjako pysyy ennallaan tai jopa joissain yrityksissä kasvaa. Yhä useammin osingot rahoitetaan kertyneistä varoista, ei edellisen vuoden tuloksesta.
Tämä dataan pohjautuva raportti tarjoaa empiirisen analyysin suomalaisten pk-osakeyhtiöiden taloudellisesta käyttäytymisestä ja sen rakenteellisista muutoksista neljän vuoden (2022–2025) seurantajaksolla. Aineisto paljastaa pk-sektorilla käynnissä olevan ristiriidan: samalla, kun reaalinen kannattavuus on romahtanut ja likvidit kassapuskurit sulaneet, osingonjakorakenne on pysynyt erittäin joustamattomana alaspäin.
Konkurssien määrä laski hieman toukokuussa, mutta työpaikkavaikutukset kasvoivat
Konkurssiin haettiin toukokuussa kaikkiaan 320 yritystä, mikä oli 46 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Konkurssien henkilöstövaikutukset olivat kuitenkin selvästi viime vuoden toukokuuta suuremmat.
Henkilötyövuosien määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli 1 702. Tämä oli 471 henkilötyövuotta enemmän kuin vuoden 2025 toukokuussa. Tiedot selviävät Tilastokeskuksen konkurssit ja yrityssaneeraukset –tilastosta.
”Toukokuussa konkurssihakemuksia oli 12 kuukauden aikavälillä yhteensä 3 980. Konkurssien määrä pysyttelee siis edelleen korkealla”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Sari Bombino. “Vuoden 2026 alusta konkurssiin on haettu yrityksiä eniten muiden palveluiden toimialalta sekä rakennusalalta.”
Kuluttajat luottavaisimpia yli neljään vuoteen kesäkuussa 2026
Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli kesäkuussa -5,3, kun se oli toukokuussa -10,5 ja huhtikuussa -12,5. Vuotta aiemmin kesäkuussa luottamusindikaattori sai arvon -8,6. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on -2,9.
Kesäkuussa 2026 kuluttajien luottamus oli edelleen heikkoa. Luottamusindikaattori nousi kuitenkin korkeimmalle sitten helmikuun 2022, jolloin se sai arvon 0,5. Odotukset omasta ja varsinkin Suomen taloudesta vuoden kuluttua kohenivat selvästi edelliskuuhun verrattuna. Odotukset ylsivät pitkän ajan keskimääräiselle tasolleen. Ajankohtaa pidettiin edelleen erittäin epäotollisena kestotavaroiden hankinnalle. Aikeita rahankäyttöön oli niukasti, vaikka ne lisääntyivät hieman. Asunnon ostosuunnitelmat yleistyivät pitkän ajan keskimääräiselle tasolle.
Pienet ja keskisuuret yritykset vetivät tavaraviennin kasvuun vuonna 2025 – suuryritysten vienti väheni
Tullin tilastoista selviää, että Suomen tavaravienti kasvoi vuonna 2025 pienten ja keskisuurten yritysten vahvan kehityksen ansiosta. PK-yritysten vienti kasvoi peräti 46,3 prosenttia vuoteen 2024 verrattuna, kun samaan aikaan suurten yritysten vienti laski 2,8 prosenttia. Suomen tavaravienti on kuitenkin edelleen keskittynyt suurimpien yritysten varaan: viiden suurimman yrityksen osuus tavaraviennin kokonaisarvosta oli noin 19 prosenttia ja kymmenen suurimman noin 30 prosenttia.
Pienten ja keskisuurten yritysten rooli tavaraviennissä vahvistui selvästi: niiden osuus kokonaisviennistä nousi ennätykselliseen 18,4 prosenttiin. PK-yritysten osuus kasvoi 5,4 prosenttiyksikköä vuodesta 2024. Samanaikaisesti suurten yritysten osuus viennistä pieneni 78,5 prosenttiin, vaikka ne hallitsevat yhä vientiä.
Kuilun umpeen kurominen: Miten mahdollistaa eurooppalaisten pankkien toimintaedellytykset Euroopan kasvaviin investointitarpeisiin vastaamiseen?
Euroopan pankkiyhdistys (EBF) on yhdessä jäsentensä ja muiden hankkeeseen osallistuvien pankkien kanssa teettänyt Oliver Wymanilla uuden, riippumattoman ja faktoihin perustuvan tutkimuksen Euroopan pankkien kilpailukyvystä. Euroopan vuosittainen tarve lisäinvestoinneille on tällä hetkellä noin 1 400 miljardia euroa, mikä on huomattavasti enemmän kuin vuoden 2024 Draghin raportissa arvioidut 800 miljardia euroa.
Suuri osa Euroopan tulevasta investointikysynnästä kohdistuu pitkäkestoisiin, pääomavaltaisiin ja riskipitoisimpiin kohteisiin. Euroopan tuleva hyvinvointi ei siksi riipu ainoastaan siitä, kuinka paljon pääomaa saadaan liikkeelle, vaan siitä, pystytäänkö sitä kanavoimaan kaikille riski- ja maturiteettitasoille.
Pankkien toimintamahdollisuudet ovat yhä ahtaammalla, ja vaihtoehtoiset rahoituskanavat ovat edelleen alikehittyneitä ja pirstaloituneita verrattuna muihin suuriin talouksiin. Pankit ovat edelleen keskeisessä roolissa rahoitusvajeen kuromisessa umpeen, mutta kerroksittain kasautunut sääntely, lisääntynyt valvontataakka ja markkinoiden jatkuva pirstaloituneisuus ovat heikentäneet pankkien kykyä ja kannustimia tukea Euroopan kasvun kannalta kriittisiä investointeja. Pankit ovat optimoineet toimintaansa näiden rajoitteiden puitteissa ja ovat nykyään kannattavia, mutta ne ovat siirtyneet kohti vähemmän pääomavaltaista luotonantoa.
Euroopassa pääomia riittää – ne vain pitäisi saada liikkeelle järkevöittämällä pääomavaateita ja poistamalla sääntelyn päällekkäisyyttä
Pankkien osin päällekkäiset pääomavaatimukset rajoittavat liikaa lainojen myöntämistä pitkäaikaisiin ja suuriin investointeihin. Tällä hetkellä sääntely ajaa pankit korostuneesti suuntaamaan rahansa vähäriskisiin lainoituskohteisiin, kutenasuntolainoihin. Sääntelyn, kuten pankkien pääomavaateiden, keventäminen helpottaisi paitsi isojen investointien tekemistä, myös asuntolainoitusta.
Yksi EBF:n teeseistä on pankkien pääomavaateiden uudelleenarviointi ja järkevöittäminen. Myös FA on nostanut esiin ongelman, jossa samaa riskiä on turvaamassa monta eri välinettä: pääomavaateita asetettaessa saman riskin varalle ei tulisi varata pääomia enää toista tai kolmatta kertaa.
Pääomasijoittajat ry:n tuoreimman pääomasijoitusbarometrin vastaukset kerättiin aikavälillä 16.-20.3.2026. Kyselyn tarkoituksena on kartoittaa pääomasijoittamisen sekä startup-ja kasvuyritysten rahoituksen tilannekuvaa.
Suomen pääomasijoitusmarkkinan ilmapiiri on melko neutraali (-0,7). Kotimaisten venture capital -sijoittajien yleinen ilmapiiri on parantunut pohjista, mutta hakee vielä suunta (4,4). Kotimaisten growth- ja buyout-sijoittajien ilmapiiri on pysynyt melko vakaana (7,7).
Suomen Vuokranantajat julkaisee yhteistyössä Pellervon taloustutkimuksen (PTT) kanssa vuosittain vuokratuottotutkimuksen, jossa ennustetaan vuokratuoton ja asuntojen arvon kehitystä yhteensä 24 kaupungissa.
Rovaniemi nousi viime vuonna kaupunkirankingin kärkeen ja säilytti ykkössijansa myös Suomen Vuokranantajien tuoreimmassa vertailussa. Hämeenlinna nousi toiseksi ja Oulu kolmanneksi. Samalla pääkaupunkiseudun kaupungit putosivat rankingin häntäpäähän: Vantaa sijoittui sijalle 24, Espoo 25 ja Helsinki 26. Kaupunkirankingissa arvioidaan 27 suurimman kaupungin houkuttelevuutta asuntosijoittajan näkökulmasta seitsemän eri mittarin avulla.
Kasvubarometri: Suomen talouden kasvun kärki löytyy keskisuurista perheyrityksistä
EK:n ja Perheyritysten liiton tuoreen Kasvubarometrin mukaan yli 50 henkilöä työllistävissä perheyrityksissä kasvuyritysten osuus on suurempi kuin vastaavan kokoisissa ei-perheyrityksissä.
”Kasvubarometri näyttää selvästi, että 50 henkilöä työllistävissä perheyrityksissä kasvuyritysten osuus on suurempi kuin vastaavan kokoisissa ei-perheyrityksissä, ja ne myös hakevat investointeja ahkerammin. Perheyritykset ovat avainasemassa Suomen kasvukäänteessä. Niistä löytyy rohkeutta ja kunnianhimoa”, korostaa Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen.
Niin sanotuilla Mittelstand-perheyhtiöillä (50–499 henkeä työllistävät yritykset) on keskeinen rooli talouskasvun vahvistamisessa ja kasvutahdon levittämisessä koko yrityskenttään. Perheyritykset muodostavat noin 63 prosenttia suomalaisista työnantajayrityksistä. Niitä on arviolta noin 47 000.
Suomen pankki: Ennustetaulukot vuosille 2025–2028 (kesäkuu 2026)
Talouskasvun ennustetaan vähitellen voimistuvan ulkoisista haasteista huolimatta. Tänä vuonna kasvu vauhdittuu 0,7 prosenttiin, ja seuraavina vuosina talous kasvaa 1,2 % ja 1,4 %. Inflaatio nopeutuu vuonna 2026 energian hintojen nousun vuoksi 2,4 prosenttiin, josta se hidastuu noin 1,7 prosenttiin vuosina 2027–2028.
Uusi selvitys: Sairauspoissaolot maksavat Suomelle miljardeja
Sairauspoissaolot aiheuttavat Suomelle noin 5 miljardin euron vuosittaiset kustannukset menetettynä työpanoksena. Poissaoloja kertyy vuosittain noin 25 miljoonaa työpäivää. Yhden poissaolopäivän hinta on työnantajalle keskimäärin 257 – 420 euroa. Sairauspoissaolojen määrä väheni Suomessa pitkään vuodesta 2009 aina pandemiaan asti, mutta COVID-19 nosti poissaoloja tilapäisesti.
Tutkimus nostaa esiin myös hoitoon pääsyn viiveen hinnan. Raportin mukaan pelkästään leikkausjonojen vuoksi Suomessa menetetään vuosittain noin 3300 henkilötyövuotta ja noin 257 miljoonaa euroa työpanoksena. Samalla julkinen talous menettää tuloja noin 90 miljoonaa euroa vuodessa.
Kun työpanos vähenee, tuotanto supistuu ja talous reagoi viiveellä: yritykset paikkaavat vajetta rekrytoinneilla ja ylitöillä, mikä voi nostaa työvoimakustannuksia ja kiihdyttää inflaatiota. Samalla verotulot pienenevät ja julkisen talouden paine kasvaa.
