Hallitusneuvosto päätti tänään pitää EKP:n kolme ohjauskorkoa ennallaan. Energian hintanäkymät – vaikkakin erittäin heilahteluherkät – ovat tällä hetkellä lähellä eurojärjestelmän asiantuntijoiden kesäkuun arvioiden perusuraa, mutta selvästi korkeammalla tasolla kuin ennen Lähi-idän konfliktia. Epävarmuus pysyy suurena, eikä energiasokin täysi inflaatiovaikutus ole vielä toteutunut. Neuvosto seurassaan tiiviisti sokin voimakkuutta ja kestoa sekä sen epäsuoria ja kerrannaisvaikutuksia. Neuvosto on sitoutunut mitoittamaan rahapolitiikkansa niin, että inflaatio vakautuu keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tavoitteeseensa.
Talletuskorko, perusrahoitusoperaatioiden korko ja maksuvalmiusluoton korko pidetään ennallaan 2,25 prosentissa, 2,40 prosentissa ja 2,65 prosentissa.
Komissio hahmottelee toimenpiteitä Euroopan pankkisektorin vahvistamiseksi ja kasvun tukemiseksi
Tavoitteena on rakentaa yhtenäisempi, tehokkaampi ja kilpailukykyisempi pankkisektori, joka voi vahvistaa Euroopan taloutta rahoittamalla kasvua innovaatioita ja strategisia prioriteetteja. Tätä tukee paremmin tasapainotettu sääntelykehys, luoden edellytykset sille, että pankit ottavat harkittuja riskejä suojaten samalla sektorin kriisinkestävyyttä tarjoten parempia palveluita kotitalouksille ja yrityksille, säilyttäen silti rahoitusvakautensa ja edistäen kestävää kasvua.
Komissio:Vastausten yhteenveto: Kohdennettu kuuleminen EU:n pankkisektorin kilpailukyvystä
Sääntelyn monimutkaisuus, markkinoiden pirstaleisuus ja epätasainen kilpailu, sekä EU:n sisällä että suhteessa kansainvälisiin kilpailijoihin, nousivat esiin kaikkein keskeisimpinä huolina. Monet sidosryhmät sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta väittivät, että vaikka finanssikriisin jälkeiset uudistukset ovat tehneet pankeista turvallisempia ja kestävämpiä, sääntöjen kumulatiivinen vaikutus, päällekkäiset vaatimukset ja epäjohdonmukainen valvonta ovat lisänneet toimintakustannuksia, vähentäneet tehokkuutta ja rajoittaneet pankkien kykyä laajentaa toimintaansa sisämarkkinoilla.
Yksi vastaajien nostamista keskeisistä teemoista oli vaikeus rahoittaa EU:n strategisia prioriteetteja, kuten vihreää ja digitaalista siirtymää, puolustusinvestointeja sekä pk-yritysten kasvua. Pankit raportoivat vaikeuksista vastata tulevaan luottokysyntään jäykkien pääomavaatimusten, pirstaleisten markkinoiden sekä vähäriskiseen ja vakuudelliseen luotonantoon kohdistuvan vinouman vuoksi, mikä jättää innovatiiviset, pitkäaikaiset ja aineettomaan pääomaan painottuvat projektit alirahoitetuiksi.
Pirstaleisuus on erityisen ajankohtaista vähittäis- ja pk-yrityspankkitoiminnassa, missä muut kuin vakavaraisuussääntelyyn liittyvät esteet, kuten kansalliset erot verotuksessa, maksukyvyttömyysmenettelyissä, kuluttajansuojassa ja rahanpesun vastaisissa säännöissä, aiheuttavat oikeudellista epävarmuutta ja sääntelyn noudattamisesta aiheutuvaa taakkaa.
Finanssialan Ahosniemi: EU-komissiokin tunnistaa vahvojen ja vakavaraisten pankkien roolin talouskasvun tukijana sekä tarpeen järkevöittää sääntelyä
Finanssiala ry (FA) pitää hyvänä, että EU-komissio tunnistaa pankit oleellisena osana talouskasvun vauhdittamista. Komission raportti ei esitä tarkkoja ehdotuksia sääntelyn muuttamiseksi, vaan luo suuntaviivoja sille, mihin suuntaan lainsäädäntöä olisi tarkoitus kehittää.
Konkreettiset uudet ehdotukset jäävät kuitenkin jatkovalmistelun varaan. Komission mukaan se tulee antamaan lainsäädäntöehdotuksia ensi vuoden alkupuolella.
Ehdotus ensi vuoden verotusperusteista ja tuloverolain muutoksista lausunnolle
Ansiotuloveroperusteisiin ehdotetaan indeksitarkistusta kaikilla tulotasoilla. Lisäksi pieni- ja keskituloisten työn verotusta kevennettäisiin noin 230 miljoonalla eurolla. Työsuhdeoptioista maksettaisiin veroa vasta osakkeita luovutettaessa.
Ansiotuloveroperusteisiin tehtäisiin indeksitarkistus 3,2 prosenttiyksikön ansiotasoindeksin mukaisesti nostamalla tuloveroasteikon kaikkia tulorajoja sekä muuttamalla työtulovähennystä ja perusvähennystä. Pieni- ja keskituloisten työn verotusta kevennettäisiin muuttamalla työtulovähennystä.
Työsuhdeoptioiden verotusta muutettaisiin siten, että työntekijän saadessa tai hankkiessa työsuhdeoption perusteella listaamattoman yhtiön osakkeita, voisi edusta maksettavaksi määrättävän ansiotuloveron tietyin ehdoin maksaa vasta silloin, kun osakkeet luovutetaan. Ehdotus siten siirtäisi veronmaksuvelvollisuuden kokonaisuudessaan osakkeiden luovutusvuoden verotukseen. Verolle ei määrättäisi lykkäyksen ajalta korkoa.
Henkilöstöantien verotusta ehdotetaan muutettavaksi siten, että myös tytäryhtiöiden henkilöstölle voitaisiin tarjota konsernin emoyhtiön osakkeita. Henkilöstöanti on nykyisin sidottu työntekijän oman työnantajayhtiön osakkeisiin. Yrittäjävähennystä korotettaisiin puolella prosenttiyksiköllä 5,5 prosenttiin. Korkovähennysrajoitus ulotettaisiin myös yhteisetuuksiin.
Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi. Lausuntoja voi antaa lausuntopalvelussa 12. elokuuta saakka.
Komissio vahvistaa Euroopan kilpailukykyä, hiilestä irtaantumista ja itsenäisyyttäsähköistämisen toimintasuunnitelmalla ja päästökauppauudistuksella
Komissio esittelee tänään sähköistämisen toimintasuunnitelman (Electrification Action Plan), jonka tavoitteena on tehdä Euroopasta maailman ensimmäinen sähköistetty maanosanosa. Samalla vahvistetaan hiilimarkkinoita EU:n teollisuuden puhtaan siirtymän ja sähköistymisen tukemiseksi.
Euroopan riippuvuus tuoduista fossiilisista polttoaineista on toistuvasti altistanut sen geopoliittisille shokeille. Meidän on nopeutettava energiankulutussektoreiden sähköistämistä, erityisesti teollisuudessa, liikenteessä ja kiinteistöissä. Tätä tavoitetta tukeakseen komissio arvioi ohjeellista 46 %:n sähköistämistavoitetta vuodelle 2040 osana vuoden 2030 jälkeistä energiaunionipakettia.
Käynnistämisestään lähtien 2005 EU:n päästökauppajärjestelmä (ETS) on tuottanut tuloksia. Se on kerryttänyt yli 270 miljardia euroa tuloja, jotka on sijoitettu uudelleen innovaatioihin, teollisuuden päästöjen vähentämiseen ja Euroopan energiajärjestelmän nykyaikaistamiseen. Geopoliittinen ja taloudellinen toimintaympäristö on kuitenkin muuttunut, ja EU:n teollisuus on kasvavan paineen alla.
Uudistus tuo helpotusta teollisuudelle säilyttäen samalla päästökaupan keskeisen roolin ilmasto- ja energiammurroksessa EU:n ilmastolain mukaisesti. Se päivittää lineaarisen vähennyskertoimen (LRF) 3,7 %:iin vuosille 2031–2035 ja 1,7 %:iinvuosille 2036–2040, mikä tekee päästövähennysurasta loivemman ja paremmin linjassa EU:n omien ilmastotavoitteiden kanssa. Uudistetussa päästökaupassa panostetaan vahvasti investointeihin. Ehdotus myös kytkee osaksi EU:n päästökauppaa myös hiilidioksidin pysyvät poistumat.
Komission päästökauppaehdotus tarjoaa jatkuvuuttailmastotoimille ja huomioi myös yritysten kilpailukykyä
Komission tuore esitys päästökaupan uudistamisesta tarjoaa elinkeinoelämän kaipaamaa jatkuvuutta, jota yritykset tarvitsevat edetäkseen puhtaassa taloudessa ja energiasiirtymässä. Myönteistä on, että yritysten kilpailukyky huomioidaan nyt aiempaa paremmin. Paljon vaikuttamista tarvitaan yhä, sillä jäsenmaiden ja parlamentin neuvotteluvaiheesta on tulossa ankara.
Suomen elinkeinoelämä on vaikuttanut päästökaupan jatkuvuuden puolesta: vaikka järjestelmässä on kehitettävää, tulisi päästökaupan suurista linjoista pitää kiinni sekä ilmastotavoitteen että kilpailukyvyn tukemisen suhteen. Suomi on edennyt pitkälle energiasiirtymässä ja siksi sääntelyn jatkuvuus on tärkeää niin maamme suhteellisen kilpailukyvyn, investointien houkuttelun kuin vientikysyntämme näkökulmasta.
Lausuntokierros alkaa: työnantajalle laiminlyöntimaksu työaika- ja vuosilomavelvollisuuksien laiminlyönnistä
Uudella laiminlyöntimaksulla torjuttaisiin työperäistä hyväksikäyttöä ja harmaata taloutta. Työsuojeluviranomainen voisi määrätä maksun, jos työnantaja laiminlyö tahallaan tai huolimattomuuttaan työvuoroluetteloa, työaika- tai vuosilomakirjanpitoa koskevat velvollisuutensa.
Sääntelyä sovellettaisiin kaikkiin työnantajiin riippumatta siitä, toimivatko ne julkisella vai yksityisellä sektorilla. Se koskisi myös työnantajia, jotka lähettävät Suomeen työntekijöitä tai ovat sijoittuneet kolmansiin maihin. Laiminlyöntimaksun suuruus olisi enintään 10 000 euroa. Jos samalla kertaa olisi määrättävä maksu kahdesta tai useammasta laiminlyönnistä, yhteinen maksu niistä olisi enintään 15 000 euroa. Laiminlyöntimaksu ei estäisi rikosprosessin käynnistämistä.
Yrittäjien asiantuntija kritisoi työnantajalle esitettyä laiminlyöntimaksua: “Ei pitäisi valmistella näin hätäisesti”
– Muutos alentaisi sanktiokynnystä myös tilanteissa, joissa työntekijöille ei ole aiheutunut minkäänlaista vahinkoa. Se myös kohtelisi yrityksiä epäyhdenvertaisesti, Suomen Yrittäjien johtaja Atte Rytkönen-Sandberg kommentoi.
Esityksen mukaan laiminlyöntimaksua ei määrättäisi, jos laiminlyönti on kokonaisuutena arvioiden vähäinen, maksun määrääminen olisi olosuhteet huomioon ottaen kohtuutonta tai laiminlyönti johtuu pätevästä syystä.
– On epäselvää, saisiko työnantaja laiminlyöntimaksun esimerkiksi tilanteessa, jossa työvuoroluettelo puuttuu, koska työntekijät saavat käytännössä määrittää itse työaikansa. Ehdotettu sääntely jättää viranomaiselle runsaasti tulkinnanvaraa, Yrittäjien johtava asiantuntija Albert Mäkelä sanoo.
