Talousvaliokunta otti historiallisen kannan – päätöksellä edesautetaan suomalaispankkien kykyä rahoittaa kasvua
Talousvaliokunta käsitteli kotimaiseen pankkilainsäädäntöön ehdotettuja muutoksia, jotka perustuvat EU:n päivitettyyn luottolaitosdirektiiviin.
Finanssiala ry pitää talousvaliokunnan mietintöä perusteltuna. Valiokunta käytti hyväksi direktiiviin sisältyvää joustovaraa, jolla voidaan edistää rahoituksen saatavuutta ja sitä kautta koko talouden kilpailukykyä.
Valiokunnan linjauksista erityisesti neljä oli finanssialan näkökulmasta hyvin olennaisia:
Rahoitusjärjestelmän rakenteellisten ominaisuuksien perusteella määrättävän pankkien lisäpääomavaatimuksen tarkempi perusteluvelvollisuus
Halu varmistaa se, että suomalaispankit eivät joudu lisäpääomavaatimusten vuoksi heikompaan kilpailuasemaan eurooppalaisilla markkinoilla
Eduskunnan edellytys valtioneuvostolle, että Finanssivalvonnan toiminnan tavoitteisiin kirjattaisiin rahoitusvakauden valvomisen ohella tavoite edistää talouskasvua, suomalaisten finanssimarkkinoiden kehittymistä ja kilpailukykyä
Edellytys, että Suomella olisi EU:n pankkisektoria koskevia EU-tason uudistuksia varten hyvissä ajoin selkeät kannat, joissa huomioidaan rahoitusvakauden lisäksi kasvu ja kilpailukyky.
Euroopan komissio ehdottaa historiallista verohelpotuspakettia sääntelyn noudattamisen suoraviivaistamiseksi ja kilpailukyvyn vauhdittamiseksi
Euroopan komissio hyväksyi 24. kesäkuuta 2026 kunnianhimoisen verotuksen yksinkertaistamispaketin, joka sisältää kaksi lakiehdotusta EU:n verosääntöjen yksinkertaistamiseksi, yritysten hallinnollisen taakan vähentämiseksi ja sisämarkkinoiden kilpailukyvyn vahvistamiseksi.
Suoran verotuksen koontidirektiivin (Omnibus) ja hallinnollisesta yhteistyöstä annetun direktiivin uudelleenlaadinnan (DAC) tarkoituksena on uudistaa EU:n suoran verotuksen viitekehys, tehdä siitä tehokkaampi ja mukauttaa se paremmin nykyiseen taloudelliseen toimintaympäristöön, säilyttäen samalla yhtä vahva suojataso veropetoksia, verovälttelyä ja veronkiertoa vastaan. Paketin arvioidaan tuovan säästöjä ja vähentävän yritysten hallinnollista taakkaa noin 7,9 miljardilla eurolla.
EU tarttuu moottorisahaan – Miljardiluokan säästöt yrityksille
Bloombergin näkemän luonnoksen mukaan komissio ehdottaa muun muassa lähdeverovapauksien laajentamista sekä uutta, koko EU:n laajuista tutkimus- ja kehitysvähennystä. Lisäksi puolustusteollisuus saisi vapautuksen tietyistä lainakuluista.Muutoksilla pyritään vähentämään yritysten kustannuksia, jotka syntyvät sääntelyn noudattamisesta.
Komissio perustelee sääntelyyn kohdistettuja lievennyksiä sillä, että talousjärjestö OECD:n vuonna 2021 sopima globaali minimivero tekee osasta nykyisistä säännöistä tarpeettomia suuryrityksille.
Väliaikatietoja EU:n budjettineuvotteluista (MFF 2028-2034)
EU:ssa valmistellaan monivuotista rahoituskehystä vuosille 2028 – 2034 (Multiannual Financial Framework MFF). Tavoitteena on saavuttaa sopu rahoituksen määrästä ja pääkysymyksistä vielä tämän vuoden aikana. Muodollisesti MFF-neuvottelut halutaan päätökseen kesään 2027 mennessä.
Kyproksen kompromissiesityksessä budjetin kokonaistasoa on alennettu 33 miljardia euroa. Vähennys on vain 2 prosenttia suhteessa komission esittämään MFF-kokonaisuuteen (1763 mrd euroa), mutta valitettavasti leikkaukset kohdennettaisiin erityisesti elinkeinoelämälle tärkeään kilpailukykyrahastoon ja Horisontti Eurooppaan.
Tulevassa kilpailukykyrahoituksessa halutaan myös varmistaa pk-yritysten edellytyksiä hyödyntää EU-rahoitusta, mitä EK on pitänyt esillä.
Digitaalinen euro: Parlamentin jäsenet haluavat taata itsemääräämisoikeuden, yksityisyyden suojan ja taloudellisen vakauden
Talous- ja raha-asioiden valiokunta hyväksyi tiistaina kantansa yhtenäisvaluuttapakettiin, joka käsittää kolme kokonaisuutta. Ehdotus digitaalisen euron perustamisesta hyväksyttiin äänin 43 puolesta, 14 vastaan ja 1 tyhjä.
Digitaalinen euro olisi Euroopan keskuspankin (EKP) liikkeeseen laskema uusi sähköinen rahan muoto, joka toimisi sekä verkossa että verkon ulkopuolella. Verkkomaksut käsiteltäisiin tilipohjaisessa järjestelmässä, kun taas offline-maksuttoimisivat suoraan paikallisten tallennuslaitteiden välityksellä.
Komissio toivottaa tervetulleeksi historiallisen sopimuksen EU:n tulliliiton uudistamisesta
EU:n tullisääntöjen kunnianhimoisin uudistus sitten vuoden 1968 tuo mukanaan uusia toimenpiteitä verkkokaupalle ja käynnistää nykyaikaisen, datalähtöisen tullijärjestelmän, joka suoraviivaistaa menettelyjä ja parantaa tehokkuutta.
Uudistus perustuu kolmelle pilarille: älykkäämpi riskienhallinta ja tullivalvonta, nykyaikaiset puitteet verkkokaupalle sekä vahvempi kumppanuus yritysten kanssa.
EU:n historian suurimman tulliuudistuksen toimeenpano käynnistyy
Yritykset toimittavat tullitiedot jatkossa yhden keskitetyn EU-tasoisen kanavan kautta uuteen EU:n tullidatakeskukseen. Uudistuksessa perustetaan myös uusi EU:n tulliviranomainen Ranskan Lilleen. Se analysoi dataa ja koordinoi valvontaa. Kansalliset tullit hoitavat edelleen käytännön työtä. Iso muutos koskee EU:n ulkopuolista verkkokauppaa: alustojen ja etämyyjien vastuu lisääntyy ja samalla sääntelyä ja väärinkäytöksiä koskevia seuraamuksia yhdenmukaistetaan keskittämällä riskien hallinta EU-tasolle.
Pitkällä aikavälillä muutos helpottaa yritysten arkea. Yrityksiltä edellytetään kuitenkin jatkossa tarkempaa ja ajantasaisempaa dataa tuotteista, niiden alkuperästä ja vaatimustenmukaisuudesta. Vastuut kohdistuvat aiempaa selkeämmin tuojiin, viejiin ja muihin toimijoihin. Verkkokaupassa muutos on erityisen suuri: alustat ja myyjät vastaavat tullivelvoitteista entistä suoremmin. Lisäksi pienlähetyksiin tulee uusia maksuja ja valvonta kiristyy.
EU:n tulliuudistus on tarpeellinen ja saa elinkeinoelämän tuen. Yritysten näkökulmasta keskeistä on ennakoitavuus.
Valtiovarainministeriö valmistelee matkailijaveroa, jolla kunnat voisivat saada lisätuloa matkailusta. Vero olisi kunnille vapaaehtoinen ja sen tuotto ohjautuisi sitä kantavalle kunnalle.
Majoituspalvelun tarjoajat olisivat verovelvollisia. Vero määräytyisi prosenttiosuutena majoituksen hinnasta, ja verotaso olisi muiden Euroopan maiden matkailijaverojen tapaan maltillinen. Veron yksityiskohdat tarkentuvat, kun uuden lain valmistelu etenee.
Hallitus päätti selvityksen pohjalta jatkaa matkailijaveron lainvalmistelua.
Tavoitteena on, että matkailijaveroa koskeva lainsäädäntö tulisi voimaan vuonna 2027 ja kunta voisi ottaa veron ottaa käyttöön vuoden 2028 alusta.
Taloyhtiöille luvattu helpotus voi tyssätä EU-koneistoon
Kevään kehysriihessä hallitus päätti osana laajempaa pakettia korottaa taloyhtiöiden asuintalovarauksen enimmäismäärää noin kaksinkertaiseksi nykyisestä eli 68 eurosta 130 euroon neliömetriä kohti. Asuintalovarauksen avulla taloyhtiöiden on mahdollista varautua tuleviin korjauksiin.
Muutoksen oli alun perin tarkoitus tulla voimaan vielä tämän vuoden aikana. Kehysriihen päätös voi kuitenkin vielä muuttua tai viivästyä. Kauppalehti tiedusteli asian tilannetta valtiovarainministeriöstä. Elinkeinoverotusyksiköstä vastattiin, että asia on kesken, sillä vielä on arvioitava asuintalovaraukseen liittyvät mahdolliset EU-oikeudelliset valtiontukikysymykset.
EU:lla on tarkat säännöt valtiontuelle ja sille, mitä valtiontukeen ei saa kuulua. Esimerkiksi jos tietty verotusta koskeva päätös sallii vain jollekin tietylle ryhmälle verohelpotuksia, saatetaan olla kielletyllä alueella.
Uusi hankintalaki voimaan: lisää kilpailua julkisiin hankintoihin
Hallituksen tavoitteena on lisätä reilua ja avointa kilpailua. Uusi hankintalaki lisää kilpailua julkisissa hankinnoissa ja rajoittaa sidosyksiköiden käyttöä. Muutokset tulevat voimaan 18.6.2026. Julkisia hankintoja tehdään noin 38 miljardilla eurolla vuodessa. Kilpailu julkisissa hankinnoissa on kuitenkin verrattain vähäistä: 40 prosenttiin kilpailutuksista osallistuu enintään kaksi tarjoajaa.
Uusi laki kannustaa markkinoiden parempaan huomioimiseen tarjouskilpailun valmistelussa. Avoimella menettelyllä toteutettu, niin sanotun EU-kynnysarvon ylittävä tarjouskilpailu on jatkossa lähtökohtaisesti uusittava, jos kilpailutuksessa on vain yksi tarjoaja. Jos hankinta on valmisteltu markkinakartoitusta hyödyntäen, kilpailutusta ei tarvitsisi uusia. Jatkossa suuremmat julkiset hankinnat tulee jakaa osiin, jotta pienemmillä yrityksillä on enemmän mahdollisuuksia osallistua kilpailuihin.
Julkiset toimijat voivat tehdä niin sanottuja in-house -hankintoja eli hankintoja sidosyksiköiltään kilpailuttamatta. Jatkossa hankintayksikön tulee omistaa vähintään 10 prosenttia yhtiömuotoisesta sidosyksiköstä, jotta hankintayksikkö voi hyödyntää sidosyksiköitä tarvitsemiensa palvelujen ostamisessa.
Inhouse-yhtiöiden omistukseen uusi raja, yhden tarjouksen kilpailutukset uusittava – Yrittäjät: “Nyt tarvitaan kulttuurin muutos”
Suomen Yrittäjät on erittäin tyytyväinen uuteen hankintalakiin. Lakimuutos avaa julkisia hankintoja ja bisnestä nykyistä laajemmin pk-yrityksille. Temppuilu kilpailutusten kiertämiseksi loppuu, Suomen Yrittäjien johtaja Harri Jaskarisanoo.
Hyvän työterveyshuoltokäytäntöä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutusta koskevaan asetukseen on tehty muutoksia. Asetus on valmisteltu yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa ja vastaa heidän yhteistä tahtotilaansa. Asetus tulee voimaan 1.1.2027.
Työterveyshuoltoa ohjaavaan asetukseen ehdotetuilla muutoksilla selkiytetään eri toimijoiden tehtäviä työterveyshuollossa ja työterveysyhteistyössä. Tavoitteena on ollut korostaa työnantajan roolia työterveyshuollon sisällön ja laajuuden määrittelyssä sekä kehittää työterveyshuoltoa nykyistä ennakoivammaksi ja aloitteellisemmaksi.
Asetus selkiyttää työterveyshuollon pakollisten ja vapaaehtoisten palvelujen kahtiajakoa
Valtioneuvoston tänään päivitetyssä työterveyshuoltoasetuksessa on säädetty aikaisempaa selkeämmin, mitä palveluja työnantajan on pakko järjestää ja mitkä palvelut ovat harkinnanvaraisia. Jatkossatyönantajalle pakollinen ja työnantajalle vapaaehtoinen työterveystoiminta on eriteltävä omiksi kokonaisuuksiksi työterveyshuollon sopimuksissa. Palvelujen kahtiajaon täsmentäminen auttaa työnantajia työterveyshuollon kustannusten hallinnassa.
Työterveyshuollon kustannusten korvaamista ei muuteta. Toisin kuin joskus on ajateltu, korvauksen saaminen ei edellytä palvelujen hankkimista vain yhdeltä palveluntuottajalta.
Hallitus esittää muutoksia säästövapaan ajankohdasta sopimiseen
Hallitus antoi 16.6.2026 eduskunnalle esityksen lakimuutoksista, jotka koskevat säästövapaan pitämisen ajankohtaa.Nykyisin työntekijä voi päättää säästövapaan ajankohdan, jos työntekijä ja työnantaja eivät pääse siitä yhteisymmärrykseen. Lähtökohtana olisi jatkossakin pyrkimys siihen, että työnantaja ja työntekijä sopisivat säästövapaan ajankohdasta vuosilomaa säästettäessä tai myöhemmin vuosilomia suunniteltaessa.
Jatkossa työnantaja voisi kuitenkin kieltäytyä työntekijän pyynnöstä pitää säästövapaa tiettynä ajankohtana, jos se aiheuttaisi työnantajan tuotanto- tai palvelutoiminnalle haittaa tai jos se estäisi tasapuolisen vuosilomien ja säästövapaiden sijoittamisen. Kieltäytymisen perusteena olevan haitan tulisi olla sellainen, ettei työnantaja voi välttää sitä tavanomaisin työjärjestelyin.
