Perinteisten kivijalkapankkien ohelle on noussut useita yritysrahoitukseen ja sijoitustoimintaan keskittyviä pienempiä haastajapankkeja

Pk-yritysten rahoitusmarkkina on monimuotoistunut merkittävästi kahden viimeisen vuosikymmenen aikana. Perinteisten kivijalkapankkien ohelle on muodostunut pankkitoiminnan ulkopuolisia rahoittajia sekä kyseisistä laitoksista myöhemmin pankkiluvan hakeneita haastajapankkeja, jotka ovat toiminnallaan muokanneet koko alaa. Haastajapankit ovat perinteisiin kivijalkapankkeihin verrattuna pienempiä, ketterämpiä ja nälkäisempiä. Haastajapankit eivät yleensä palvele henkilöasiakkaita, vaan keskittyvät yritysrahoitussektoriin ja sijoitustoimintaan. Niistä löytyy vahva halu kasvaa ja vallata markkina-asemia isommilta pankeilta, jotka ovat hidasliikkeisempiä ja varovaisempia.

Rahoitussektorin pirstoutumisella on lukuisia positiivisia vaikutuksia. Se lisää kilpailua, mahdollistaa riskialttiimpia rahoituksia ja edistää eri toimintakulttuurien kukoistamista. Samalla ilmiö voi näyttäytyä myös kielteisenä pk-yrityksille. Vaikka toimijat näyttäytyisivätkin ulospäin hyvin samanlaisilta, eroavat ne merkittävästi palveluiltaan sekä usein muuttuvilta virallisilta ja epävirallisilta kriteereiltään toisistaan. Tavallisen yrittäjän tai yrityksen päättäjän näkökulmasta oman yrityksen tilanteeseen sopivan rahoitusyhtiön löytäminen voi olla haastavaa vaikeammin navigoitavassa ympäristössä.   

Ilmiö on hyvin tiedossa alan toimijoille ja useimmille yrityspäättäjillekin, mutta sen taustatekijät ja seuraukset eivät ole saaneet ansaitsemaansa näkyvyyttä tai tilaa keskustelussa. Kokonaisuutta avaa Finanssitaidon toimitusjohtaja Björn Masalin, joka on seurannut alan kehitystä yhtiön perustamisesta lähtien vuonna 2010.

Kuvateksti: Björn Masalin, Finanssitaidon perustaja ja toimitusjohtaja

Ilmiön taustaa: Regulaatiosta tarjontatyhjiöön 

Markkinoiden suuri muutos lähti liikkeelle, kun Euroopassa säädettiin finanssikriisin jälkimainingeissa tiukempaa regulaatiota pankkisektorille. Erityisesti pääomavaateiden tiukentaminen ajoi perinteiset pankit rajaamaan lainanantokäytäntöjään ja kiristämään vakuusvaatimuksiaan. Lopulta moni yritys, joka olisi aiemmin saanut rahoitusta, jäi sen ulkopuolelle tai sai sitä huomattavasti tiukentunein kriteerein.

Ilmiötä on voimistanut yleinen vakuuksien, erityisesti kiinteistöjen, arviointiperiaatteiden muutos. Muutos iski etenkin riskipitoisille aloille sekä immateriaalioikeuksiin nojaaviin liiketoimiin. Tuoreen Euroopan pankkiyhdistyksen raportin mukaan Euroopan vuosittainen tarve lisäinvestoinneille on tällä hetkellä noin 1 400 miljardia euroa.

Kysyntään vastaavaan tyhjiöön alkoi kehittyä perinteisen kivijalkapankkitoiminnan ulkopuolisia rahoituslaitoksia. Aluksi painottuivat joukkorahoitusyhtiöt ja myöhemmin lainarahastot. Lopulta pk-sektorin rahoitusmarkkinoille alkoivat astua myös pääomasijoitusyhtiöiden perustamat lainarahastot, lainatoimintaan laajentaneet factoring- ja leasing-rahoituksen tarjoajat sekä yritysrahoitukseen siirtyneet niin sanotut pikavippiyhtiöt, jotka alun perin perustivat toimintansa kuluttajalainoihin.

Osalla toimijoista oli lyhyt elinkaari, kun taas toiset laajensivat toimintaansa sekä vakiintuessaan hakivat virallisen pankkitoimintaluvan, usein muista EU-maista. Pankkitoimiluvan saaminen on mahdollistanut yhteistyön muun muassa Finnveran kanssa. Osa haastajapankeista saattaa myös tehdä yhteistyötä suurempien eurooppalaisten talletuspankkien kanssa, jotka ohjaavat tietyn määrän pääomastaan korkeamman riskin sijoitustoimintaan ulkopuolisten toimijoiden hoitamana.

” Esimerkki haastajapankkien joustavuudesta: Finnveran takaaman lainan toteuttamiseksi kivijalkapankki edellyttää usein noin 80 % takausta, kun taas vaihtoehtoispuolella 50 % takaus voi riittää “ 

Haastajapankit ovat elävöittäneet sektoria etenkin riskipitoisten hankkeiden kohdalla. Joustavampi toiminta perustunee osin pienempiin organisaatiokokoihin, osin monimuotoisempaan organisaatiohistoriaan ja toimintakulttuuriin sekä osin siihen, että toimijat välttävät yksityishenkilöiden talletuspankkina toimivien laitosten raskaamman regulaation.

Haastajapankkien rahoituskapasiteetti on kasvanut ja merkittävää kehitystä on tapahtunut jopa muutaman vuoden aikana. Ei ole harvinaista, että mahdolliset lainamäärät ovat miljoonaluokassa, kun vielä hiljattain tyypillinen yläraja on liikkunut muutaman sadan tuhannen mittakaavassa. Esimerkki haastajapankkien joustavuudesta: Finnveran takaaman lainan toteutumiseksi kivijalkapankki usein edellyttää noin 80 % takausta, kun taas vaihtoehtoispuolella 50 % takaus voi riittää.

Uudelleenmuovaamassa yritysrahoituskenttää

Mahdollisuuksien laajentamisen ohella haastajapankit ovat vakiinnuttaneet markkinaehtoisen koron osaksi yritysmaailman perusolettamia. Vielä Finanssitaidon alkutaipalella 2010-luvun alussa kaksinumeroinen korko oli monelle yrittäjälle vaikea hyväksyä. Nykyään sen sijaan kaikki yrittäjät ymmärtävät rahoituskorkojen määräytyvän markkinaehtoisesti. Osan yrittäjistä tämä ajaa varovaisemmiksi kasvun tavoittelussa.

Yritysrahoituksen korkojen nousu on lisännyt painetta vaikuttaa rahoituskuluihin muilla keinoin. Finanssitaidon asiakkaiden keskuudessa esimerkiksi projektien tarkempi suunnittelu rahoitusmäärien optimoimiseksi on usein tuottanut tulosta. Hankkeiden tarkemman budjetoinnin ja rahoituksen jaksottamisen kautta on joissakin tapauksissa päästy jopa alhaisempiin rahoituskuluihin kuin aiemmin vastaavissa hankkeissa alhaisemmilla koroilla.

Usein myös unohdetaan, että yritysten tarve kalliimmalle rahoitukselle voi olla hyvinkin väliaikainen. Yrityksen korkeamman riskin vaihe saattaa tasaantua pian, oli sitten kyse yrityskaupasta, rakennushankkeesta, laajentumisesta, kasvupyrähdyksestä tai muusta syystä aiheutuneesta kassavajeesta. Näin ollen korkean riskin rahoitukseen ei kannata suhtautua turhan kriittisesti. Rahoituksen uudelleenjärjestely myöhemmin takaisin matalamman koron sopimuksiin kannattaa ottaa osaksi suunnittelua jo varhaisessa vaiheessa.

Rahoittajakentän pirstaleisuus vaikeuttaa myös sektorin kokonaiskuvan hallitsemista. Vaikka toimijat saattavat näyttää ulospäin hyvin samankaltaisilta, voivat erilaiset rahoituskriteerit, toimialapainotukset, tarjottavat instrumentit ja yhteistyöt ulkopuolisten organisaatioiden, kuten valtion rahoitusohjelmien tarjoajien, kanssa vaihdella suuresti. Lisäksi kyseiset muuttujat voivat muuttua nopeaan tahtiin samojen organisaatioiden sisällä. Muutos voi johtua lukuisista syistä, kuten markkinatilanteesta tai onnistumisista yksittäisissä hankkeissa.

Eri rahoittajien jäädessä etäisemmiksi kielteisen rahoituspäätöksen saanut yrittäjä ei välttämättä edes tiedä, miksi hakemus hylättiin. Ajoittain taustalla saattaa olla hyvinkin pieni tekninen virhe. Samalla rahoittajien näkökulmasta kehnosti tai vajavaisesti valmisteltujen ja esitettyjen hakemusten lähettäminen saattaa luoda epäammattimaisen vaikutelman, jota voi olla haastavaa muokata jälkikäteen. Moni tekijä voi siis tulla rahoituksen tielle, vaikka itse hankkeella olisi potentiaalia.

Vieraan pääoman rahoitusta suunnitellessa pk-yrityksessä kannattaa laatia tarkasti budjetti ja suunnitelma sekä perehtyä eri rahoittajien kriteeristöihin ja painotuksiin etukäteen. Tuntemusta kentästä kannattaa myös ylläpitää ja päivittää tulevaisuuden rahoitustarpeita mielessä pitäen.