Uudistukset ja lakialoitteet – Lokakuu 2026
Katsauksen artikkelit otsikkoineen sekä kommentit ovat suoria nostoja alkuperäislähteistä. Vieraskielisten julkaisujen kohdalla käännös on Finanssitaidon oma, eikä alkuperäislähde vastaa siitä.
1. EKP: Rahapoliittisia päätöksiä
EKP:n neuvosto päätti tänään (29.10.2026) pitää EKP:n kolme ohjauskorkoa ennallaan. Energian hinnat ovat jatkaneet nousuaan, mikä aiheuttaa nopeamman inflaation ja hitaamman kasvun riskejä. Pohjainflaatio on pysynyt toistaiseksi jotakuinkin vakaana eivätkä palkat näytä tässä vaiheessa reagoineen energiasokkiin merkittävästi, vaikka kaikki sen vaikutukset eivät ole vielä nähtävissä.
Talletuskorko on edelleen 2,50 %, perusrahoitusoperaatioiden korko 2,65 % ja maksuvalmiusluoton korko 2,90 %.
Rahapoliittisia päätöksiä | Euroopan keskuspankki
2. Finanssivalvonta: Makrovakauspäätös: Pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus ja kevennetty lainakatto säilyvät ennallaan
Finanssivalvonnan johtokunta jatkaa muiden kuin ensiasunnon lainoja koskevan lainakaton korotuspäätöksen voimassaoloa, jolloin se säilyy edelleen 95 prosentissa. Myös ensiasunnon hankintaan otetun luoton lainakatto säilyy perustasollaan 95 prosentissa. Lisäksi johtokunta pitää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen 0,0 prosentissa ja hyväksyy Tanskan päivitetyn sektorikohtaisen järjestelmäriskipuskurin sovellettavaksi suomalaisten pankkien tanskalaisille kiinteistöyhteisöille kohdistuviin saataviin.
Makrovakauspäätös: Pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus ja kevennetty lainakatto säilyvät ennallaan | Finanssivalvonta
3. Euroopan unionin neuvosto: Säästö- ja investointiunioni: neuvosto sopuun keskeisistä toimista EU:n pääomamarkkinoiden syventämiseksi
Neuvosto on sopinut keskeisiä uusia toimia EU:n pääomamarkkinoiden vahvistamiseksi koskevan neuvottelukantansa pääkohdista. Uudet säännöt ovat merkittävä edistysaskel yksityisten säästöjen suuntaamisessa innovatiivisiin yrityksiin tehtäviin investointeihin, kasvun rahoittamisessa ja EU:n yleisen maailmanlaajuisen kilpailukyvyn parantamisessa.
Markkinoiden yhdentymistä ja valvontaa koskevalla paketilla tehostetaan EU:n tason valvontaa ja vähennetään EU:n tärkeimpien kaupan alan toimijoiden ja kaupankäynnin jälkeisten toimijoiden esteitä. Tämä puolestaan vähentää sääntelyn hajanaisuutta ja sääntöjen noudattamisesta rajatylittäville rahoitusyrityksille aiheutuvia kustannuksia ja auttaa niitä saavuttamaan maailmanlaajuisen kilpailun edellyttämän mittakaavan ja tehokkuuden. Kaiken kaikkiaan toimet helpottavat pääoman liikkumista rajojen yli ja auttavat houkuttelemaan yksityisiä investointeja EU:n yrityksiin.
Säästö- ja investointiunioni: neuvosto sopuun keskeisistä toimista EU:n pääomamarkkinoiden syventämiseksi | Euroopan unionin neuvosto
Kommentti
Euroopan pankkiyhdistys (EBF): Luotettava, kohtuuhintainen ja oikea-aikainen pääsy tukkukaupan rahoitusdataan on tullut välttämättömäksi pääomamarkkinatoiminnalle. Tällaista dataa ovat esimerkiksi kaupankäyntipaikkojen keskeiset markkinatiedot sekä lisäarvoa tuottavat tiedot, kuten perustiedot, viitearvot, luottoluokitukset ja ESG-tiedot. Rahoituslaitokset tarvitsevat näitä tietoja sekä päivittäisessä toiminnassaan että sääntely- ja tiedonantovelvoitteiden täyttämiseen. Reilu ja läpinäkyvä pääsy tietoihin on siksi olennainen edellytys EU:n pääomamarkkinoiden toimivuudelle, houkuttelevuudelle ja kilpailukyvylle. Raportillaan EBF pyrkii lisäämään tietoisuutta näistä haasteista ja edistämään avointa, näyttöön perustuvaa keskustelua niiden vaikutuksista EU:n pääomamarkkinoiden kilpailukykyyn.
Käännetty englannista
EBF calls for closer scrutiny of wholesale financial data markets to strengthen EU capital markets competitiveness | European Banking Federation
4. Euroopan unionin neuvosto: EU Inc.: neuvoston kanta uuteen EU:n yhtiölakiin innovatiivisia yrityksiä varten
Neuvosto vahvisti kantansa uuteen yhtiöoikeudelliseen kehykseen, jolla helpotetaan rajatylittävää liiketoimintaa ja investointeja etenkin start-up- ja scale-up-yritysten osalta. Yritykset voivat valita nykyisten 27 kansallisen yhtiöoikeusjärjestelmän ja uuden 28. järjestelmän eli EU Inc. -järjestelmän välillä. Yritykset, jotka päättävät toimia tämän kehyksen mukaisesti, voivat rekisteröityä verkossa jo kahden päivän kuluessa enintään 100 €:n hintaan. Näitä yrityksiä kutsutaan EU Inc. -yhtiöiksi, ja ne voivat toimia koko EU:n sisämarkkinoilla.
Neuvoston kannan mukaan jäsenmailla olisi 21 kuukautta aikaa panna asetus täytäntöön. Näin varmistetaan nopeat toimet ja saavutettavissa olevat aikataulut.
EU Inc.: neuvoston kanta uuteen EU:n yhtiölakiin innovatiivisia yrityksiä varten | Euroopan unionin neuvosto
5. Euroopan pankkiyhdistys: EBF ja 22 muuta järjestöä kehottavat jäsenvaltioita säilyttämään verotuksen yksinkertaistamispaketin kunnianhimon
Euroopan pankkiyhdistys (EBF) on yhdessä BusinessEuropen ja 21 muun elinkeinoelämän, rahoitusalan ja ammattialan järjestön kanssa allekirjoittanut yhteisen kannanoton, jossa EU:n jäsenvaltioita kehotetaan säilyttämään Euroopan komission verotuksen yksinkertaistamispaketin kunnianhimo ja pääsemään sopuun ehdotetuista toimenpiteistä. Kannanotossa korostetaan, että tarpeettoman verotukseen liittyvän hallinnollisen taakan keventäminen on tärkeää Euroopan kilpailukyvyn vahvistamiseksi, investointien ja innovaatioiden tukemiseksi sekä yritysten kasvun mahdollistamiseksi sisämarkkinoilla. Paketti voisi säästää eurooppalaisille yrityksille noin 8 miljardia euroa vuodessa.
Allekirjoittajat vaativat johdonmukaisempaa ja tehokkaampaa verokehystä ja nostavat esiin useita painopisteitä:
- Tarpeettoman hallinnollisen taakan vähentäminen. Verotuksen yksinkertaistamisen tulisi edistää komission tavoitetta vähentää yritysten hallinnollisia kustannuksia vähintään 25 % ja pk-yritysten 35 %.
- Tehottomien prosessien poistaminen. Vero, joka kerätään vain palautettavaksi, aiheuttaa tarpeettomia kustannuksia sekä yrityksille että veroviranomaisille.
- Rajat ylittävien investointien esteiden poistaminen. Lähdeverot eivät saisi jatkossa haitata investointeja sisämarkkinoilla.
- Päällekkäisten raportointivaatimusten välttäminen. Yritysten ei pitäisi joutua toimittamaan tietoja, jotka veroviranomaisilla jo on.
- Hyötyjen nopeampi toteutuminen. Yksinkertaistamistoimien tulisi tuottaa konkreettisia hyötyjä nopeasti sen sijaan, että ne viivästyisivät tarpeettomasti.
Käännetty englannista
EBF and 22 other associations call on Member States to preserve the ambition of the Tax Simplification Package | European Banking Federation
6. VM: Luottolaitoslainsäädäntöä uudistetaan laajasti
Hallitus antoi 15. lokakuuta eduskunnalle esityksen luottolaitoslainsäädännön uudistamiseksi. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi luottolaitostoiminnassa annettua lakia, kiinnitysluottopankeista ja katetuista joukkolainoista annettua lakia, säästöpankkilakia, hypoteekkiyhdistyksistä annettua lakia, Finanssivalvonnasta annettua lakia, rahoitusvakausviranomaisesta annettua lakia, arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annettua lakia sekä eräiden luotonantajien ja luotonvälittäjien rekisteröinnistä annettua lakia.
Luottolaitosten yhteenliittymiä koskeva lainsäädäntö ehdotetaan uudistettavan kokonaisuudessaan. EU-lainsäädännön mahdollistamia jäsenpankkipoikkeuksia koskevaa kansallista liikkumavaraa hyödynnettäisiin nykyistä laajemmin.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä 2027. Laki luottolaitosten yhteenliittymistä on kuitenkin tarkoitettu tulemaan voimaan 1. heinäkuuta 2027.
Luottolaitoslainsäädäntöä uudistetaan laajasti | Valtiovarainministeriö
7. VM: Hallitus esittää muutoksia elinkeinoverolain korkovähennysrajoitussäännöksiin
Hallitus antoi 8. lokakuuta eduskunnalle esityksen laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutoksia korkovähennysrajoitussäännöksiin.
Esityksen ehdotuksella yhteisö saisi tietyin edellytyksin vähentää muutoin vähennyskelvottomia nettokorkomenoja, mikäli ne kertyvät lainoista, joilla rahoitetaan huoltovarmuuskriittisiä pitkän aikavälin infrastruktuurihankkeita. Yhteisön olisi oltava yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta annetussa laissa tarkoitettu kriittinen toimija tai yhteisöön olisi sovellettava vähintään vastaavia velvoitteita.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. tammikuuta 2027. Lakia sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2027 toimitettavassa verotuksessa. Verovuodelta 2026 kertyneitä ja vähentämättä jääneitä nettokorkomenoja saisi kuitenkin lisäksi vähentää vuodelta 2027 toimitettavassa verotuksessa.
Hallitus esittää muutoksia elinkeinoverolain korkovähennysrajoitussäännöksiin | Valtiovarainministeriö
8. TEM: Ulkomaisten sijoitusten seuranta uudistuu
Hallitus esittää 22.10.2026 säädettäväksi lakia ulkomaisten sijoitusten seurannasta ja lupamenettelystä, ns. sijoituslupalakia. Esitys selkeyttää ja laajentaa sääntelyä ja siten vastaa muuttuneisiin toiminta- ja turvallisuusympäristön vaatimuksiin.
Lain soveltamisalassa säilyvät jatkossakin yrityskaupat, jotka liittyvät puolustusteollisuuteen tai koskevat viranomaisille kriittisiä tuotteita tai palveluja tuottaviin yrityksiä tai muihin yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen kannalta kriittisiin yhteisöihin.
Lain piiriin kuuluva sijoitus edellyttää jatkossa aina ennakkolupaa. Sijoitukselle voidaan tarvittaessa asettaa myös ehtoja turvallisuusriskien torjumiseksi tai se voidaan evätä. Jos sijoitus toteutetaan luvattomasti eikä tilannetta korjata kehotuksesta huolimatta, TEM voi todeta sijoituksen mitättömäksi, määrätä sen purettavaksi ja rajoittaa sijoittajan toimivaltaa.
Muutokset kumoavat lain ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta ja ne on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.4.2027.
Ulkomaisten sijoitusten seuranta uudistuu | Työ- ja elinkeinoministeriö
9. VM: Peruspankkipalveluihin ehdotetaan uudistuksia
Hallitus on antanut eduskunnalle 1. lokakuuta esityksen uusista säännöksistä yritysten ja yhteisöjen peruspankkipalveluiden saatavuuteen. Lisäksi ehdotetaan yksityishenkilöiden yhdenvertaisuuden ja asiakaspalvelun tavoitettavuuden vahvistamista.
Peruspankkipalvelut ovat nyky-yhteiskunnassa välttämättömiä käytännössä kaikille asiakasryhmille. Yrityksillä ja yhdistyksillä ei ole ollut samanlaisia oikeuksia peruspankkipalveluihin kuin yksityishenkilöillä. Hallituksen esityksen myötä oikeus peruspankkipalveluihin laajenisi koskemaan mikro- ja pienyrityksiä, elinkeinonharjoittajia, yhdistyksiä, säätiöitä sekä yhteisetuuksia, kuten tie- ja vesiosuuskuntia.
Hallituksen esityksen tavoitteena on varmistaa muun muassa mikro- ja pienyritysten peruspankkipalvelut ja niiden kohtuullinen hinnoittelu, mikä vahvistaisi edellytyksiä perustaa yritys ja harjoittaa yritystoimintaa.
Sääntelyn noudattamista valvoisi Finanssivalvonta. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7.2027.
Peruspankkipalveluihin ehdotetaan uudistuksia | Valtiovarainministeriö
Kommentit
Finanssiala ry: Finanssiala ry:n (FA) mielestä lakisääteinen oikeus on rajattava yhteen tiliin kerrallaan. Mahdollisuus useampaan tiliin edesauttaa pankkijärjestelmän käyttöä rikollisiin tarkoituksiin. Esitys on monessa suhteessa tarpeettoman laaja ja sellaisena rajoittaa merkittävästi pankkien elinkeinovapautta. FA:n mukaan esityksestä tulee pyytää perustuslakivaliokunnan lausunto.
Pankkitilien avauspakko: Hallitus pelaa rikollisille syötön lapaan – uudistuksessa myös perustuslaillisia ongelmia | Finanssiala ry
Suomen Yrittäjät ry: Suomen Yrittäjät pitää tänään (1.10.2026) annettua esitystä merkittävänä parannuksena ja helpotuksena yritystoiminnan aloittamiseksi. – Tämä on odotettu ja merkittävä uudistus ja parannus. Peruspankkipalvelut ovat nykypäivänä välttämättömiä kaikelle yritystoiminnalle, johtava ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä sanoo.
Yrittäjät: Hallitus esittää mikro- ja pienyrityksille oikeutta peruspankkipalveluihin – ”Merkittävä uudistus ja parannus” | Suomen Yrittäjät
10. VM: Julkisen talouden vahvistaminen edellyttää koko julkisen sektorin läpileikkaavaa tarkastelua
Valtiovarainministeriön julkisen talouden meno- ja rakennekartoitus sekä verokartoitus läpivalaisevat julkisia menoja sekä verotuloja. Ne tarjoavat päätöksenteon tueksi tietoa erilaisista vaihtoehdoista julkisen talouden vahvistamiseksi. Ministeriö julkaisi kartoitukset 26. lokakuuta. Julkisyhteisöjen menot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat olleet suuremmat kuin tulot vuodesta 2009 alkaen. Tämä tarkoittaa sitä, että julkisen sektorin rahoituspohja ei ole riittänyt ylläpitämään julkisen sektorin tehtäviä nykymuodossaan ilman voimakasta velkaantumista.
Meno- ja rakennekartoitus ei ole valtiovarainministeriön suositus tai ehdotus toteutettavista toimista. Sen sijaan kartoituksen lopputuloksena on laaja valikoima erilaisia sopeutusvaihtoehtoja sekä arvioita näiden vaikutuksista julkiseen talouteen. Toimet kohdistuvat laajasti julkisen sektorin eri osa-alueille ja hallinnonaloille.
Verokartoitus sisältää laajan valikoiman erilaisia vaihtoehtoja julkisen talouden vahvistamiseksi, mutta se ei ole valtiovarainministeriön suositus tai ehdotus toteutettavista toimista. Lähtökohtina valmistelussa ovat olleet hyvän verojärjestelmän ominaisuudet sekä julkisen talouden sopeutustarve. Pääsääntöisesti kartoituksessa keskitytään nykyisiin veroihin, mutta mukana on tarkastelua myös joistakin uusista veropohjista.
Julkisen talouden vahvistaminen edellyttää koko julkisen sektorin läpileikkaavaa tarkastelua | Valtiovarainministeriö
Kommentit
Veronmaksajain Keskusliitto ry: Veronmaksajain Keskusliitto pitää valtiovarainministeriön julkisen talouden meno- ja rakennekartoitusta sekä verokartoitusta hyvinä lisinä julkisesta taloudesta käytävään keskusteluun. Velkaantumisen taittaminen edellyttää laajaa tietopohjaa ja pitkäjänteisiä päätöksiä. Veronmaksajat kuitenkin torjuu veronkiristykset sopeutuskeinona. Verojen korottamisen sijaan julkisia menoja on hillittävä ja verotoimet suunnattava talouskasvun edistämiseen verotuksen rakennetta muuttamalla.
Veronmaksajat VM:n verokartoituksesta: Sopeutukset menosäästöillä – kasvua verorakenteen uudistuksilla | Veronmaksajain Keskusliitto
Keskuskauppakamari: Keskuskauppakamarin mukaan osinkoverotuksen kiristäminen olisi väärä tapa korjata julkista taloutta. ”Myönteistä on, ettei valtiovarainministeriö esitä yhteisöverokannan nostamista vaan painottaa verotuksen kansainvälistä kilpailukykyä ja ennakoitavuutta”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala.
Keskuskauppakamari: Yritykset kerryttävät kaksi kolmasosaa verotuloista – osinkoverotuksen kiristys iskisi veropohjaan | Keskuskauppakamari
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry: Toimialan verotus on jo nykyisin EU:n huipputasolla. Kireä verotus yhdistettynä muihin korkeisiin kustannuksiin on johtanut siihen, että hotelli- ja ravintolapalvelujen hinnat ovat EU:n kolmanneksi korkeimmat suhteutettuna kansalaisten ostovoimaan.
Tuoreen Suomea koskevan tutkimuksen mukaan yhden euron veronkiristys vähentää tuotantoa 1,3 euroa. Kun tuotanto vähenee, muiden verolajien tuotot ja työllisyys vähenevät. Kokonaisuutena arvonlisäveron nostaminen, puhumattakaan alennettujen arvonlisäverokantojen poistamisesta, johtaa verotulojen vähenemiseen muun muassa kasvun leikkaantuessa ja työllisyyden vähentyessä rajusti.
MaRa VM:lle: Matkailu- ja ravintolapalvelujen verotus on jo nykyisin EU:n huipputasolla | Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa
11. Valtioneuvosto: Hallitus esittää muutoksia yrittäjän eläkelakiin – valinnanvapausmalli kohtuullistaisi yrittäjien eläkemaksuja
Hallitus esittää muutoksia yrittäjän eläkelakiin ja Eläketurvakeskuksesta annettuun lakiin, joilla toteutettaisiin YEL-uudistus. Uudistuksen tavoitteena on yrittäjyyden edellytysten vahvistaminen mm. kohtuullistamalla eläkemaksuja sekä talouskasvun tukeminen. Hallituksen esityksen mukaan yrittäjä voisi valita työtulonsa perusteeksi eläkelaitoksen tekemän kokonaisarvion (nykyinen malli) tai yritystoiminnan ansiotulon. Yrittäjän tulisi sitoutua työtuloperusteensa valintaan kolmeksi vuodeksi. Siirtymäajan jälkeen työtulon olisi jatkossa kuitenkin oltava kokonaisarvioon perustuvassa työtulossa vähintään 50 prosenttia yrittäjän ansiotulosta.
Hallitus esittää muutoksia yrittäjän eläkelakiin – valinnanvapausmalli kohtuullistaisi yrittäjien eläkemaksuja | Valtioneuvosto
Kommentti