Tilastot, raportit ja ennusteet – Lokakuu 2026
Katsauksen artikkelit otsikkoineen ovat suoria nostoja alkuperäislähteistä. Kaaviot ja taulukot on laatinut Finanssitaito alkuperäislähteiden tietojen pohjalta. Vieraskielisten julkaisujen kohdalla käännös on Finanssitaidon oma, eikä alkuperäislähde vastaa siitä.
1. Euroopan keskuspankin kysely yritysten rahoituksen saatavuudesta (Q3/2026): lainaehdot kiristyivät
Yritykset raportoivat, että pankkilainojen korot ja muut lainaehdot kiristyivät edelleen. Suuret yritykset raportoivat korotuksista useammin (netto 55 %, aiemmin 41 %) kuin pienet ja keskisuuret yritykset (netto 38 %, aiemmin 43 %). Samaan aikaan nettomääräisesti 27 % yrityksistä raportoi muiden rahoituskustannusten nousseen, ja vakuusvaatimusten kasvusta raportoi netto 14 %.
Pankkilainojen saatavuus heikkeni enemmän kuin rahoitustarve, mikä kasvatti rahoitusvajetta. Yritykset raportoivat pankkilainojen saatavuuden heikentyneen vuoden 2026 kolmannella neljänneksellä (netto −5 %, kun vuoden 2026 toisella neljänneksellä luku oli −1 %), ja saatavuuden heikkenemisestä kertoivat sekä pk-yritykset että suuret yritykset.


Käännetty englannista
Survey on the Access to Finance of Enterprises: lending conditions tightened | European Central Bank
2. Euroopan keskuspankki: Euroalueen pankkien luotonantokysely, lokakuu 2026
Lokakuun 2026 pankkien luotonantokyselyn mukaan euroalueen pankit kiristivät edelleen nettomääräisesti yrityksille myönnettävien lainojen ja luottolimiittien myöntämisperusteita eli pankkien sisäisiä ohjeita tai lainojen hyväksymiskriteerejä vuoden 2026 kolmannella neljänneksellä (nettomääräisesti 9 % pankeista). Kotitalouksien asuntolainojen myöntämisperusteet pysyivät pankkien mukaan ennallaan, kun taas kulutusluottojen ja muiden kotitalouksille myönnettävien lainojen myöntämisperusteita kiristettiin edelleen. Yrityslainoissa kiristys oli suurempaa kuin pankit edellisellä kyselykierroksella odottivat (5 %).
Vuoden 2026 kolmannella neljänneksellä euroalueen pankit raportoivat yritysten lainojen ja luottojen kysynnän vähentyneen nettomääräisesti (netto −6 %). Lainojen kysyntää painoivat hieman myös pk-yritysten heikompi kiinteiden investointien rahoitustarve ja siirtyminen vaihtoehtoisiin rahoituslähteisiin.


October 2026 euro area bank lending survey | European Central Bank
3. EK: Suhdannebarometri – lokakuu 2026
Suomalaisyritysten suhdanteissa ei tapahtunut viime kuukausina suuria muutoksia. Tilanne on yhä keskimääräistä heikompi, mutta selvästi elpynyt alkuvuodesta. Tuotanto kasvoi melko yleisesti, voimakkaimmin teollisuudessa. Yhteenlaskettu henkilöstömäärä ei enää vähentynyt, ja kannattavuus kääntyi hieman parempaan. Teollisuuden suhdanteet ovat jatkaneet selvässä nousussa. Tuotanto kasvaa, kannattavuus kohenee ja nyt myös henkilöstö kääntyi kasvuun. Vaikka monilla yrityksillä kysyntä on vielä heikkoa, työvoimapulan ohella myös kapasiteettipula yleistyi.
Rakentamisen suhdannearviot jäivät vähän edellisen tiedustelun lukemista, mutta elpyminen alkuvuodesta on ollut selvää. Tuotanto on kasvanut ja henkilöstöä on alettu lisätä. Odotukset lähikuukausille pysyivät luottavaisina. Palveluyritysten suhdannekehitys on ollut muita toimialoja vaisumpaa, mutta myynti on kasvanut loivasti. Tasaisen kasvun ennustetaan jatkuvan.




Suhdannebarometri – lokakuu 2026 | Elinkeinoelämän keskusliitto
4. EK: Luottamusindikaattorit laskivat jonkin verran – taso kohtalaisen hyvä
Suomen elinkeinoelämän luottamus heikkeni lokakuussa hieman. Teollisuuden ja rakentamisen luottamuksessa ei tapahtunut kuin pientä muutosta, palveluissa ja vähittäiskaupassa indikaattorit laskivat jonkin verran.


Luottamusindikaattorit laskivat jonkin verran – taso kohtalaisen hyvä | Elinkeinoelämän keskusliitto
5. Suomen Yrittäjät ry:n yrittäjägallup: Taloustilanne ja näkymät


Yrittäjägallupit 2026 | Suomen Yrittäjät ry
6. Ilmarisen suhdanneindeksi: Milloin IT- ja viestintäalan kasvu muuttuu työpaikoiksi?
Työntekijämäärä kasvoi syyskuussa 0,1 prosenttia vuodentakaisesta Ilmarisen suhdanneindeksiin kuuluvissa yrityksissä. Viestinnän ja tietotekniikan toimialalla työntekijämäärä kuitenkin väheni 1,6 prosenttia. Alan liikevaihto ja tuotanto ovat vahvistuneet, mutta kasvu ei vielä näy työntekijämäärässä.
Kasvua oli asiantuntijapalveluissa (+0,9 %), hallinto- ja tukipalveluissa (+0,6 %) sekä teollisuudessa (+0,5 %). Työntekijämäärä väheni viestinnässä ja tietotekniikassa (−1,6 %), majoitus- ja ravitsemisalalla (−1,3 %), kaupassa (−1,3 %), rakentamisessa (−1,1 %), sosiaali- ja terveysalalla (−0,8 %), kuljetuksessa (−0,5 %) sekä henkilöstövuokrauksessa (−0,1 %).

Ilmarisen suhdanneindeksi: Milloin IT- ja viestintäalan kasvu muuttuu työpaikoiksi? | Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
7. Intrum Insight Q3/2026
Kolmannen kvartaalin aikana henkilöasiakkaiden toimeksiantojen määrät kasvoivat lievästi ja pääomat säilyvät samalla tasolla edelliseen kvartaaliin verrattuna. Yritysperinnän toimeksiantojen määrien sekä pääomien laskeva trendi jatkui edelliseen kvartaaliin verrattuna. Perintäonnistumien perusteella sekä kuluttajien että yritysten alkuvuoden aikana nähty maksukyvyn nousutrendi jatkui myös Q3 aikana. Tutkimusaineistossa oli 339 532 yritystä, joista maksuviiveitä oli 17 609 yrityksellä.
Yritysperinnässä sekä toimeksiantojen määrät että pääomat jatkoivat Intrumin mukaan laskuaan kolmannella neljänneksellä. Saatavien lukumäärää kuvaava indeksi laski noin 121:stä 117:ään ja pääomaindeksi noin 105:stä 103:een (2022 kvartaalikeskiarvo = 100). Yritysten maksukyky vahvistui edelleen. Kolmen kuukauden perintäonnistumaa kuvaava indeksi nousi vuoden 2026 toisella neljänneksellä noin sataan eli vuoden 2022 keskitasolle. Vuoden 2025 toisella neljänneksellä indeksi oli noin 79.
Intrum Insight Q3/2026 | Intrum Oy
8. EY: Transaction Trends Q3 2026
Vuoden 2026 kolmannella neljänneksellä Suomessa julkistettiin 170 yrityskauppaa, mikä oli noin 14 % enemmän kuin vuoden 2025 vastaavana ajanjaksona. Suomen yrityskauppamarkkinan positiivinen kehitys jatkui hiljaisemmista kesäkuukausista huolimatta. Viimeisten 12 kuukauden kauppamäärä nousi 751 transaktioon, mikä on korkein taso koko tarkastelujaksolla ja luo pohjan ennätysvuodelle.
Teollisuus oli neljänneksen aktiivisin toimiala 40 kaupalla. Kiinteistö-, hotelli- ja rakennusala seurasi 38 kaupalla ja teknologian, median ja telekommunikaation toimiala 37 kaupalla. Pääomasijoittajien osuus kaikista neljänneksen yrityskaupoista laski 27 %:iin, mikä jäi sekä viimeisten 12 kuukauden tason (32 %) että kolmen vuoden liukuvan keskiarvon (31 %) alapuolelle.
Transaction Trends Q3 2026 | EY-Parthenon Suomi
9. Tullin ulkomaankaupan kuukausitilasto: Viennin volyymi nousi 9,5 prosenttia ja tuonnin volyymi 6,9 prosenttia elokuussa
Suomen tavaraviennin arvo nousi elokuussa 22,1 prosenttia vuoden takaisesta Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan. Vienti oli arvoltaan 6,3 miljardia euroa. Viennin volyymi kasvoi 9,5 prosenttia, ja vientihinnat nousivat 11,5 prosenttia vuoden 2025 elokuusta. Tuonnin arvo kasvoi 22,0 prosenttia ja oli 7,3 miljardia euroa elokuussa. Tuontihinnat nousivat 13,5 prosenttia, ja tuonnin volyymi kasvoi 6,9 prosenttia vuoden 2025 elokuuhun verrattuna.
Kauppatase oli elokuussa 981 miljoonaa euroa alijäämäinen. Yksikköarvoindeksin mukaan laskettu ulkomaankaupan vaihtosuhde heikkeni edellisen vuoden elokuusta, koska tuontihinnat nousivat vientihintoja enemmän.
BEC-luokituksen mukaan investointitavaroiden viennin arvo nousi elokuussa 11,9 prosenttia ja teollisuuden tuotantotarvikkeiden viennin arvo 22,2 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Tavaroiden ulkomaankaupan kuukausitilasto elokuussa 2026 | Tulli
10. Finanssiala ry:n rahastoraportti: Nousevat korot ja epävarmuus saivat sijoittajat myymään pitkän koron rahastoja – raha virtasi lyhyen koron rahastoihin ja osakerahastoihin
Liikkeet korkomarkkinoilla näkyivät myös sijoitusrahastoissa. Pitkän koron rahastojen nettomerkinnät olivat syyskuussa tappiolla heijastellen korkojen nousua. Osakerahastoissa kehittyvät markkinat kasvattivat suosiotaan. Lunastukset Suomi-rahastoista kiihtyivät, kun sijoittajat kotiuttivat voittoja. Rahastopääomat laskivat hieman elokuun ennätystasolta huolimatta siitä, että rahastoihin sijoitettiin enemmän kuin niistä tehtiin lunastuksia. Lasku johtui syyskuun markkinakehityksestä.
Rahastopääomat suomalaisissa sijoitusrahastoissa laskivat syyskuussa 2,6 miljardilla 223,9 miljardiin euroon. Rahastojen nettomerkinnät olivat 327 miljoonaa euroa, joten pääomien lasku johtui siitä, että rahastojen arvot laskivat. Koko vuonna nettomerkintöjä oli syyskuun loppuun mennessä tehty 6,3 miljardilla eurolla. Syyskuun merkintöjen osuus on tästä 5 prosenttia.

Nousevat korot ja epävarmuus saivat sijoittajat myymään pitkän koron rahastoja – raha virtasi lyhyen koron rahastoihin ja osakerahastoihin | Finanssiala ry
11. Fingrid: Sähköjärjestelmän tila (lokakuu)
Tuotanto: 8 491 MW
Kulutus: 9 749 MW
Suomen aluehinta vuorokausimarkkinoilla: 22,71 € / MWh

Sähköjärjestelmän tila | Fingrid
12. Eurostat: Kotitalouksien sähkön hinnat laskivat vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla
Vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla kotitalouksien sähkön keskihinta EU:ssa laski 2,2 % 0,28 euroon kilowattitunnilta, kun se vuoden 2025 jälkimmäisellä puoliskolla oli 0,29 euroa. Hinnat pysyivät selvästi vuoden 2022 energiakriisiä edeltänyttä tasoa korkeampina.
Kotitalouksien sähkön hinnoissa oli huomattavia eroja EU-maiden välillä: kuudessa maassa hinta oli yli 0,30 euroa kilowattitunnilta, kun taas viidessä maassa se jäi alle 0,20 euron. Korkeimmat hinnat olivat Irlannissa (0,39 euroa kilowattitunnilta), seuraavina Saksa ja Belgia. Edullisinta sähkö oli Unkarissa (0,11 euroa).

Käännetty englannista
Household electricity prices ease in 1st half of 2026 | Eurostat
Tilastokeskus
13. Kansantalouden tuotanto kasvoi syyskuussa 2026
Tilastokeskuksen mukaan syyskuun 2026 työpäiväkorjattu tuotanto kasvoi 2,0 % edellisvuoden syyskuusta. Syyskuun kausitasoitettu tuotanto kasvoi 0,2 % edelliskuukaudesta. Elokuun työpäiväkorjattu tuotanto kasvoi tarkentuneiden tietojen mukaan 1,3 % (aiemmin 2,3 %) edellisvuoden elokuusta.

Kansantalouden tuotanto kasvoi syyskuussa 2026 | Tilastokeskus
14. Kuluttajien luottamus
Kuluttajien luottamus -tilasto kuvaa kuluttajien arvioita ja odotuksia omasta ja Suomen taloudesta sekä kuluttajien aikomuksia tehdä hankintoja, säästää ja ottaa lainaa.
Kuluttajien luottamusindikaattori lokakuussa: −9,7


Kuluttajien luottamus | Tilastokeskus
15. Konkurssit ja yrityssaneeraukset
Konkurssit ja yrityssaneeraukset -tilasto kuvaa käräjäoikeuksissa vireille tulleita ja loppuun käsiteltyjä konkurssihakemuksia ja yrityssaneerausasioita.
Vireille pantuja konkursseja:
syyskuussa: 344

Konkurssit ja yrityssaneeraukset | Tilastokeskus
16. Kaupan liikevaihtokuvaaja
Kaupan liikevaihtokuvaaja kuvaa kaupan yritysten liikevaihdon kehitystä. Liikevaihto ei sisällä arvonlisäveroa. Lisäksi kaupasta tuotetaan myynnin määräindeksi, josta hintojen vaikutus on poistettu.
Työpäiväkorjatun liikevaihdon vuosimuutos syyskuussa: 8,9 %
Työpäiväkorjatun myynnin määrän vuosimuutos syyskuussa: 4,8 %
Kausitasoitetun indeksisarjan muutos edellisestä kuukaudesta syyskuussa: 1,1 %

Kaupan liikevaihtokuvaaja | Tilastokeskus
17. Rakentamisen liikevaihto kasvoi vuoden 2026 elokuussa 13,4 % vuodentakaisesta
Tilastokeskuksen mukaan rakennusyritysten työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi vuoden 2026 elokuussa 13,4 % vuodentakaiseen verrattuna. Myynnin määrä, josta hintojen muutosten vaikutus on poistettu, kasvoi 12,8 %.
Talonrakentamisen työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi vuoden 2026 elokuussa 7,5 % ja myynnin määrä 6,8 % vuodentakaiseen verrattuna. Maa- ja vesirakentamisen työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi 14,0 % ja myynnin määrä kasvoi 7,2 % vuodentakaisesta. Erikoistuneen rakennustoiminnan liikevaihto kasvoi 17,5 % ja myynnin määrä 16,8 % vuodentakaisesta.


Rakentamisen liikevaihto kasvoi vuoden 2026 elokuussa 13,4 % vuodentakaisesta | Tilastokeskus
18. Rakennuskanta ja uudistuotanto
Rakennuskanta ja uudistuotanto -tilasto kuvaa olemassa olevaa rakennuskantaa, rakentamisluvanvaraisen uudisrakentamisen määrää ja uudisrakentamisen volyymi-indeksiä.
Myönnetyt rakentamisluvat, liukuva vuosisumma elokuussa: 37 020 299 kuutiometriä
Uudisrakentamisen volyymin vuosimuutos elokuussa: −1,4 %

Rakennuskanta ja uudistuotanto | Tilastokeskus
19. Rakennuskustannusindeksi
Rakennuskustannusindeksi kuvaa keskeisiltä ominaisuuksiltaan samankaltaisten rakennusten rakennuskustannusten ja -töiden suhteellista muutosta rakentamisessa käytettyjen peruspanosten hintakehityksen avulla.
Rakennuskustannusindeksin vuosimuutos syyskuussa: 3,4 %
Lämpö, vesi ja viemäri: 11,6 %
Betoni, tiilet ja harkot: 7,2 %
Vesikatteet: 5,7 %
Sähkö, säätö, valaistus ja hissi: 5,1 %

Rakennuskustannusindeksi | Tilastokeskus
20. Ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä 5 % edellisvuotta enemmän syyskuussa 2026
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan majoitusliikkeissä kirjattiin 1,85 miljoonaa yöpymisvuorokautta syyskuussa 2026. Kotimaisten matkailijoiden yöpymisiä oli 1,34 miljoonaa ja ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä 0,50 miljoonaa. Yöpymisten kokonaismäärä kasvoi 2 % edellisvuodesta.
Ulkomaisten yöpymisten määrä majoitusliikkeissä kasvoi 5 % edellisvuodesta. Ulkomaisia matkailijoita oli eniten Saksasta, Yhdysvalloista ja Ruotsista. Hotellihuoneiden käyttöaste oli 61 %, mikä on 3 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2025 syyskuussa. Hotellihuoneen keskihinta oli 121 euroa, mikä on 2 euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Keskimäärin kalleimmat hotellihuoneet olivat Pirkanmaalla, 132 euroa.
