Yrityslainan hakeminen voi olla ratkaiseva askel yrityksen kasvulle. Moni hakemus kuitenkin kaatuu tai niiden toteutuminen vaikeutuu helposti vältettävien virheiden vuoksi. Usein ongelma ei ole liiketoiminnan kannattavuudessa, vaan siinä, miten rahoitustarve, budjetti ja muu rahoitushakemus on suunniteltu.

Finanssitaidon “Yleisiä kompastuskiviä” -sarjassa kootaan asiantuntijoidemme havaintoja, ajatuksia ja keskusteluita liittyen yleisiin kompastuskiviin ja haitallisiin toimintamalleihin tietyn teeman äärellä. Tässä artikkelissa Finanssitaidon rahoituskonsultti ja analyytikko Joosua Lehtomaa listaa seitsemän yleistä kompastuskiveä rahoitushakemuksessa ja jakaa vinkkejä niiden välttämiseen.

Joosua Lehtomaa on lainarahoituksen järjestämiseen erikoistunut rahoituskonsultti. Hän on työskennellyt alalla viimeiset 4 vuotta.

1: Epäselvä tai epärealistinen budjetti 

Epäselvä tai epärealistinen budjetti voi vesittää koko lainanhakemuksen. Moni hakemus hylätään syystä, että budjetti ei vastaa todellisuutta tai se on laadittu liian ylimalkaisesti. Rahoittajat haluavat nähdä selkeät suunnitelmat siitä, mihin lainattavat varat käytetään, miten laina maksetaan takaisin sekä ovatko arviot realistisia ja johdonmukaisia.

Mikäli luvut eivät ole uskottavia tai niitä ei ole perusteltu, rahoittajan luottamus horjuu. Laadi budjetti, joka sisältää olennaiset kulut ja realistiset tulot. Perustele selkeästi, mihin rahat käytetään ja miten ne tukevat liiketoiminnan kasvua.

2: Liian suuri tai liian pieni lainasumma

Mikäli haetaan liikaa rahaa ilman käyttösuunnitelmaa ja riittäviä vakuuksia, voi tämä näyttää epäammattimaiselta. Mikäli rahoitusta taas haetaan liian vähän, voi projekti jäädä kesken, luoden suuren riskin rahoittajalle. Määritä rahoitustarve realistisesti ja varmista, että summa kattaa koko projektin sekä antaa sen läpiviemiseen turvallisen puskurin.

3: Kassapuskurin puuttuminen

Kun kassavirta on laskettu liian tiukasti, pienikin viivästys laskutuksessa tai yllättävä kulupiikki voi aiheuttaa maksuhaasteita. Rahoittaja arvioi tällaisen tilanteen riskialttiiksi. Kassavirran vakaus vahvistuu huomattavasti, kun mukana on selkeä puskuri, joka kattaa vähintään 1–2 kuukauden kiinteät kulut.

4: Budjetissa ei huomioida korkoja ja lainanhoitokuluja

Joistakin hakemuksista jää uupumaan korkojen ja lainanhoitokulujen huomioiminen osana kokonaisuutta. Tuloslaskelmaennusteessa tulee ottaa huomioon haettavan lainan korkokustannukset ja muut kulut sekä kassavirtaennusteessa lainan lyhennykset. Hakemuksesta tulee löytyä haettavan lainan lisäksi myös kaikkien yrityksen lainojen korot ja lyhennykset.

“On tärkeää, että yrityksen talousennusteet laaditaan avoimesti ja läpinäkyvästi mitään piilottelematta, herättäen luottamusta rahoittajan päätöksenteossa”

5: Budjetti ja laina-aika ovat epäsuhtaisia 

Luotettavien ennusteiden laatiminen hankaloituu, mitä pidemmälle ne ulottuvat. Tästä huolimatta hakemuksissa käytettävien ennusteiden tulee olla laadittuna koko haettavan laina-ajan jaksolta, jossa on esitetty lainapääoman lyhentäminen kokonaisuudessaan.

6: Kulujen aliarviointi 

Yritykset aliarvioivat usein projektien, investointien ja kasvun kokonaiskulut, mikä saa hakemuksen näyttämään epärealistiselta. Tämä riski pienenee selvästi, kun kulut arvioidaan toteutuneiden lukujen perusteella ja ennusteisiin lisätään sopiva turvamarginaali, joka huomioi yllättävätkin kustannukset.

7: Liian optimistiset näkemykset myynnistä ja kasvusta

Rahoittajat suhtautuvat erityisen varovaisesti ennusteisiin, jotka pohjautuvat parhaaseen mahdolliseen skenaarioon ilman riittävää näyttöä tai realistista dataa. Liian vahva kasvu voi heidän näkökulmastaan myös heikentää yrityksen kykyä hoitaa lainojen korot ja lyhennykset. Mikäli yhtiön ennustettu kannattavuus paranee huomattavasti verrattuna aiempaan toteutuneeseen kannattavuuteen, tulee parannuksille olla selkeät perustelut.

Ennustus on rahoittajan silmissä vakuuttavampi, kun se perustuu toteutuneisiin lukuihin ja markkinatietoon, sekä kun mukana esitetään myös varovaisempi skenaario osoittamassa yrityksen selviävän myös heikommassa ympäristössä. Säästötoimenpiteiden vaikutusta kannattavuuteen pidetään yleensä luotettavampana kuin tulojen kasvun ennustamista.

Kirjoittanut: Tuuli Lönnberg