Rahoitushaut ja yritysohjelmat – Elokuu

1. Euroopan unioni auttaa eurooppalaisia yrityksiä laajentumaan uudella rahastolla

Euroopan komissio ilmoitti 6.8.2026 viimeisten juridisten askelten loppuun saattamisesta perustaakseen Scaleup Europe –rahaston, joka tulee edistämään Euroopan kasvuyrityksiä kasvamaan nopeammin ja kilpailemaan kansainvälisesti tavoitteena 5 miljardia euroa.

Eurooppa voi luottaa tieteellisen erinomaisuuteen ja vankkaan startup-putkeen. Moni lupausrikas yritys on kuitenkin joutunut katsoa ulkomaille kasvuun tarvittavan pääoman osalta. Scaleup Europe –rahasto luotiin tämän kuilun umpeen kuromiseksi ja eurooppalaisten innovaatioiden arvon säilyttämiseksi Euroopassa.

Käännetty englannista

EU helps European businesses to scale with new fund | Euroopan komissio

2. Finnvera vahvistaa puolustustoimialan rahoitusta

Finnvera vahvistaa rooliaan puolustustoimialan ja kaksikäyttöteknologioiden rahoittajana. Tavoitteena on vauhdittaa investointeja, lisätä vientiä ja tukea suomalaisyritysten kasvua muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Finnveran luottopolitiikka mahdollistaa puolustusteollisuuden hankkeiden rahoittamisen laajasti kotimaassa. Käytännössä kotimaan rahoituksessa ei ole erityisiä toimialarajoitteita, ja EU-rahoituksen rinnalla voidaan hyödyntää Finnveran rahoitusratkaisuja.

Finnveran selvityksen mukaan Suomessa toimii noin 320 puolustuksen ja kaksikäytön rajapinnassa toimivaa yritystä, joista noin 180 on jo Finnveran asiakkaita. Finnveralla on käytössään riittävät rahoitusvaltuudet puolustustoimialan hankkeisiin. Finnvera voi rahoittaa kaksikäyttöteknologioita digitalisaatio- ja innovaatiolainoilla tai muilla yritysrahoituksen ratkaisuilla. Rahoituksessa hyödynnetään myös riskinjakomalleja, joissa Finnveran osuus voi olla merkittävä.

Finnvera vahvistaa puolustustoimialan rahoitusta | Finnvera

3. Kasvuyrittäjyyden ohjelma etenee, rahoitustoimissa paras kehitys

TEM:n Kasvuyrittäjyyden ohjelman ensimmäinen toteutusvuosi on edennyt pääosin suunnitellusti. Tavoitteena on kaksinkertaistaa kasvuhakuisten keskisuurten yrittäjävetoisten yritysten määrä vuoteen 2030 mennessä ja vahvistaa kasvuyritysten toimintaympäristöä. Valtaosa toimenpiteistä on käynnistetty. Yli kaksi viidestä alatoimenpiteistä eteni tavoitteensa mukaisesti. Runsas neljännes eteni kohti tavoitetta, mutta ei vielä saavuttanut sitä, ja noin neljännes eteni vain vähän.

Ohjelma on näkynyt yrityksille esimerkiksi Mittelstand-kampanjana. Business Finland ja Elinvoimakeskukset kontaktoivat yhteensä yli 1 400 uutta potentiaalista asiakasyritystä. Myös Finnveran 150 uusasiakaskontaktin tavoite saavutettiin. Jatkossa tavoitteena on siirtyä kampanjasta jatkuvaan yritysten kasvupotentiaalin tunnistamiseen ja palveluohjaukseen.

Myös tekoälyn hyödyntämistä yrityksissä on vauhditettu. Esimerkiksi Business Finlandin Generative AI -kampanjassa on rahoitettu yli 200 pk- ja midcap-yrityksen tekoälyn proof of concept -hanketta. Elinvoimakeskusten digitalisaatiotuella reilut 200 yritystä on saanut kehittämisavustusta, ja rahoitusta on myönnetty yhteensä 21 miljoonaa euroa.

Kasvuyritysten määrä on vaihdellut viime vuosina. Suomessa oli 2 675 kasvuyritystä vuonna 2022, yli 3 000 vuonna 2023 ja 2 661 vuonna 2024.

Kasvuyrittäjyyden ohjelma etenee, rahoitustoimissa paras kehitys | Valtioneuvosto

4. Finnvera-konserni, puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2026

Viennin rahoituksen myöntäminen erittäin korkealla, kotimaan rahoitus vertailukautta alemmalla tasolla – Pääomapuskurit mahdollistavat kasvun, investointien ja viennin rahoittamisen

Finnveran viennin rahoituksen erittäin korkea volyymi kertoo osaltaan kysynnän kiihtymisestä ja vientiyritysten tilauskantojen vahvistumisesta. Myönsimme vientitakuita, -takauksia ja erityistakauksia tammi−kesäkuussa yli 6 miljardia euroa. Koko vuonna 2025 rahoitimme vientiä 7 miljardilla eurolla, eli alkuvuoden 2026 myönnetty rahoitus oli ennätyksellisen korkealla. Kasvua oli monilla vientitoimialoilla, mutta erityisesti meriteollisuudessa.

– Finnvera-konsernin katsauskausen tulos 348 Me (150) oli vertailukautta selkeästi parempi. Tuloksen paranemiseen vaikuttivat merkittävimmin 195 miljoonaa euroa vertailukautta suurempi tappiovarausten purkaminen ja 22 miljoonaa euroa korkeammat nettopalkkiotuotot. Katsauskauden korkokate oli vertailukautta 2 miljoonaa euroa pienempi, ja luottotappioita toteutui 30 miljoonaa euroa vertailukautta enemmän.

– Tulokset liiketoiminnoittain: Emoyhtiö Finnvera Oyj:n pk- ja midcap-liiketoiminta -16 Me (9) ja suuryritykset-liiketoiminta 327 Me (123) sekä tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy 37 Me (17).

– Tase 16,3 Mrd. e (15,5) kasvoi 5 %.

– Asiakastyytyväisyyttä mittaava NPS-indeksi oli korkealla tasolla 77 pisteessä (77), muutos 0 pistettä.

– Tulosnäkymät 2026 on päivitetty: Vuoden 2026 tulosnäkymien arvioidaan olevan aiempaa positiivisemmat. Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiovarauksia on pystytty purkamaan merkittävästi. Toukokuussa julkistetun johdon osavuotisen selvityksen Q1/2026 tulosnäkymien mukaisesti viennin rahoituksen vastuiden luottotappioriski on kuitenkin yhä korkealla.

Finnvera-konserni, puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2026 | Finnvera