1. Yhteisöveroa ehdotetaan alennettavaksi ja elinkeinotoiminnan tappion vähentämisaikaa pidennettäväksi
Hallitus esittää, että yhteisöveroprosenttia alennetaan 20 prosentista 18 prosenttiin ja elinkeinotoiminnan tappion vähentämisaikaa pidennetään 25 vuoteen. Tavoitteena on parantaa yritysten toimintaedellytyksiä sekä vauhdittaa investointeja ja yrittäjyyttä. Esitys liittyy valtion vuoden 2027 talousarvioesitykseen. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2027 alusta.
Hallituksen ehdottama kahden prosenttiyksikön veronalennus laskisi Suomen yhteisöverokannan EU:n sekä OECD:n keskiarvon alapuolelle, mikä vahvistaisi suomalaisten yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Pitkä vähennysaika tukisi investointeja erityisesti aloilla, joilla tuotekehitys ja testaus vaativat vuosien panostuksia ennen kaupallistamista sekä kannustaisi yrityksiä laajentamaan toimintaansa.
2. Hallitus esittää päivityksiä verotuksen yritysjärjestelmäsäännöksiin
Esityksessä ehdotetaan muutoksia elinkeinoverolakiin, tuloverolakiin, varainsiirtoverolakiin sekä arvostamislakiin. Ehdotetut lait tulisivat voimaan 1. tammikuuta 2027.
Lakiin lisättäisiin säännökset veroneutraalista kolmikantasulautumisesta ja vastikkeettomasta sisaryhtiösulautumisesta. Sulautumisvastikkeen voisi antaa vastaanottavan yhtiön lisäksi tämän emoyhtiö ja vastikkeeton sisaryhtiösulautuminen olisi mahdollista myös tilanteissa, joissa sulautuvan yhtiön osakkeenomistajat omistaisivat vastaanottavan yhtiön välillisesti.
Vastaanottava yhteisö voisi vähentää sulautuneen tai jakautuneen yhteisön tappiot siltä osin kuin ne ovat syntyneet sille siirtyneessä toiminnassa. Samalla selvennettäisiin osingon verotusta koskevaa säännöstä ja matemaattisen arvon laskentaa sulautumisen ja jakautumisen yhteydessä. Myös arvostamislakiin ja varainsiirtoverolakiin tehtäisiin joitakin muutoksia.
3. Valtiovarainministeri Riikka Purran budjettiehdotus vuodelle 2027 mahdollistaa kasvun ja toteuttaa aiemmin päätettyjä sopeutustoimia
Valtiovarainministerin ehdotus valtion vuoden 2027 budjetiksi toimeenpanee kevään kehysriihen linjauksia. Budjettiehdotuksen loppusumma on 92,2 miljardia euroa, ja se on 12,9 miljardia alijäämäinen. Kuluvaan vuoteen verrattuna alijäämäarvio on 0,5 miljardia euroa pienempi, kun mukaan luetaan myös vuoden 2026 toinen lisätalousarvio. Vuoden 2026 alijäämäarviossa ei ole huomioitu Valtion asuntorahaston lakkauttamisesta aiheutuvaa kertaluonteista tuloutusta, jolla ei ole vaikutusta velanottoon.
Vuoden 2027 budjettiin viedään useita syksyllä 2025 päätettyjä sopeutustoimia, joilla tähdättiin julkisen talouden velan kertymisen vähentämiseen. Esimerkiksi valtion tukeman asuntotuotannon korkotukilainojen hyväksymisvaltuutta alennetaan 365 miljoonalla eurolla ja haittaverojen yhteensä 50 miljoonan euron korotukset kohdennetaan tupakka- ja alkoholiveroon. Lisäksi Valtion eläkerahastosta valtion budjettiin siirrettävää määrää kasvatetaan noin 100 miljoonalla eurolla. Tällä tasataan eläkemenoja. Menoja kasvattavat etenkin indeksitarkistukset sekä nousevat korkomenot. Valtionvelan korkomenoiksi arvioidaan 4,3 miljardia euroa, mikä on 1,1 miljardia enemmän kuin mitä tälle vuodelle on budjetoitu (ml. toinen lisätalousarvio).
Vuonna 2027 hallitus parantaa yritystoiminnan kannustimia alentamalla yhteisöverokantaa 20 prosentista 18 prosenttiin. Työn verotuksen keventämistä jatketaan kasvattamalla työtulovähennystä 230 miljoonalla eurolla, ja lisäksi ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla. Suomalaisten kasvuyritysten mahdollisuuksia houkutella osaavaa työvoimaa parannetaan siirtämällä työsuhdeoptioiden verotusajankohtaa listaamattomien yhtiöiden osakkeiden osalta käyttöhetkestä kohde-etuuden luovutushetkeen, ja yrittäjävähennystä kasvatetaan. Verotuottoja kasvatetaan muun muassa korottamalla alkoholi- ja tupakkaveroa.
